Uutisethttp://biz.aalto.fi/fi/current/news/2013-05-23T06:55:05+00:00FeedCreator 1.7.6(BH) (info@mypapit.net)Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja huippukorkeakoulu ESADE tiivistävät yhteistyötään2013-05-20T11:21:45+00:002013-05-20T11:21:45+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2c13f74a1bdcec13f11e2a3cfc56be83a10b010b0Aalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja espanjalainen huippukauppakorkeakoulu ESADE syventävät yhteistyötään kohti strategista kumppanuutta.
- Tarkastelemme tiiviin yhteistyön mahdollisuuksia opetuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, sanoo Kauppakorkeakoulun entinen rehtori, ESADEn vieraileva professori Eero Kasanen.
- Strategisen kumppanuuden avulla koulut voivat hyötyä toistensa vahvuuksista. ESADE on merkittävä johtamisen kouluttaja, ja Aallon vahvuuksia ovat muotoilu ja monitieteisyys.
Ensimmäisenä yhteishankkeenaan korkeakoulut ovat toteuttaneet yhteisen innovointiprojektikurssin (Internship Innovation Project, I2P). Kurssi päättyi 10.5.
- Uuden ja mielenkiintoisen kumppanuuden ansiosta ESADEn opiskelijat saavat kokemusta kahdesta johtavasta kauppakorkeakoulusta, toteaa ESADEn dekaani Alfons Sauquet.
- Lisäksi Aallon ja ESADEn opiskelijat voivat solmia uusia kontakteja uraansa varten.
- Olemme iloisia tiiviistä yhteistyöstä maailman johtaviin kauppakorkeakouluihin kuuluvan koulun kanssa. Täydennämme toistemme vahvuuksia erinomaisesti, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.
Ensimmäinen yhteinen kurssi
Juuri päättynyt yhteinen kurssi on osa ESADEn innovoinnin ja yrittäjyyden MIE-maisteriohjelmaa.
- Yhteistyöllä Aallon kanssa voimme paremmin määritellä MIE-ohjelman Euroopan johtavaksi ohjelmaksi, ESADEn Entrepreneurship Institute -laitoksen akateeminen johtaja ja MIE-ohjelman johtaja Jordi Vinaixa toteaa.
I2P-projektissa opiskelijoiden työryhmät työskentelivät eri yritysten antamien toimeksiantojen parissa. Mukana olivat muun muassa yritykset AbbVie, Veritas, TV3, Santa & Cole, Hewlett-Packard, Comsa Emte ja Repsol.
Molemmissa kouluissa oli kymmenen työryhmää. Yhteistyö kahden koulun välillä oli tiivistä.
- Viidessä ryhmässä oli sekä Aallon että ESADEn opiskelijoita, ja he vierailevat toistensa luona kolmesti projektin aikana, kertoo luennoitsija Lotta Hassi, joka oli mukana projektissa molemmissa kouluissa.
Yhteistyötä myös liikkeenjohdon koulutuksessa
ESADE ja Aalto yhdistävät voimansa myös liikkeenjohdon koulutuksessa. Koulujen suunnitelmissa on laatia yhteinen muotoilun liikkeenjohdon International Design Business Management (IDBM) ‑ohjelma, jonka kohteina ovat Eurooppa, Latinalainen Amerikka ja Aasia. Aalto University Executive Education (Aalto EE) -yhtiö tuo IDBM-ohjelmaan monitieteisen lähestymistavan ja uudet innovatiiviset oppimismenetelmät, ESADEn keskeisiä vahvuuksia puolestaan ovat liiketoimintamalleihin ja innovointiin liittyvä liikkeenjohdon koulutus. Aloitteen avulla koulut voivat yhdistää eri maantieteellisillä markkinoilla hankitun liikkeenjohdon koulutuskokemuksensa. Aalto EE on toiminut Aasiassa 18 vuoden ajan, ja ESADE on vahva liikkeenjohdon kouluttaja Latinalaisessa Amerikassa.
Ohjelma on suunnattu erityisesti aloille, joille hyödyt ovat välittömiä, kuten perinteiselle metsä- ja kemianteollisuudelle sekä tietyille palvelualoille, kuten terveydenhuoltoalalle. IDBM-ohjelma toteutetaan Barcelonassa ja Helsingissä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (aikaisemmin Helsingin kauppakorkeakoulu) on perustettu vuonna 1911. Kauppakorkeakoulu on Suomen johtava kauppakorkeakoulu ja yksi Euroopan kärkikauppakorkeakouluista. Kauppakorkeakoululle on myönnetty ensimmäisenä pohjoismaisena kauppakorkeakouluna alansa tärkeimmät kansainväliset laatuakkreditoinnit: AACSB, AMBA and EQUIS. Siten se kuuluu maailman kauppakorkeakoulun parhaimmistoon.
Kauppakorkeakoulu on noin 4 000 opiskelijan ja 500 työntekijän muodostama innovatiivinen yhteisö. Pääkampus sijaitsee Helsingissä ja toinen kampus Mikkelissä.
Kauppakorkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa, joka on teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Aalto-yliopisto rakentuu suomalaisille vahvuuksille ja sen päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista.
ESADE
Vuonna 1958 perustetulla ESADElla on kampuksia Barcelonassa, Madridissa ja Buenos Airesissa sekä keskukset São Paulossa ja Münchenissä. Sillä on lisäksi yhteistyösopimus yli 200 yliopiston ja kauppakorkeakoulun kanssa ympäri maailman. ESADEn kursseille (MBA- ja liikkeenjohdon koulutus sekä liiketalouden ja oikeustieteen kandidaatti- ja maisteriohjelmat) osallistuu vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Koulun yrityspuisto ESADECREAPOLIS on edistyksellinen innovaatiokeskus, joka tuo yhteen akateemisen maailman ja liikemaailman. ESADE sijoittuu selkeällä kansainvälisellä lähestymistavallaan tärkeimpien kauppakorkeakouluvertailujen kärkipaikoille. Sillä on nykyisin yli 45 000 alumnin verkosto, jonka jäsenet toimivat yritysten vastuutehtävissä eri puolilla maailmaa. ESADE otti 50‑vuotispäivänsä jälkeen motokseen "innostavat tulevaisuudet”. Se haluaa havainnollistaa motollaan liiketalouden ja oikeustieteen uudistusten edistämistä koskevaa tavoitettaan.
]]>Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja espanjalainen huippukauppakorkeakoulu ESADE syventävät yhteistyötään kohti strategista kumppanuutta.
- Tarkastelemme tiiviin yhteistyön mahdollisuuksia opetuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, sanoo Kauppakorkeakoulun entinen rehtori, ESADEn vieraileva professori Eero Kasanen.
- Strategisen kumppanuuden avulla koulut voivat hyötyä toistensa vahvuuksista. ESADE on merkittävä johtamisen kouluttaja, ja Aallon vahvuuksia ovat muotoilu ja monitieteisyys.
Ensimmäisenä yhteishankkeenaan korkeakoulut ovat toteuttaneet yhteisen innovointiprojektikurssin (Internship Innovation Project, I2P). Kurssi päättyi 10.5.
- Uuden ja mielenkiintoisen kumppanuuden ansiosta ESADEn opiskelijat saavat kokemusta kahdesta johtavasta kauppakorkeakoulusta, toteaa ESADEn dekaani Alfons Sauquet.
- Lisäksi Aallon ja ESADEn opiskelijat voivat solmia uusia kontakteja uraansa varten.
- Olemme iloisia tiiviistä yhteistyöstä maailman johtaviin kauppakorkeakouluihin kuuluvan koulun kanssa. Täydennämme toistemme vahvuuksia erinomaisesti, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.
Ensimmäinen yhteinen kurssi
Juuri päättynyt yhteinen kurssi on osa ESADEn innovoinnin ja yrittäjyyden MIE-maisteriohjelmaa.
- Yhteistyöllä Aallon kanssa voimme paremmin määritellä MIE-ohjelman Euroopan johtavaksi ohjelmaksi, ESADEn Entrepreneurship Institute -laitoksen akateeminen johtaja ja MIE-ohjelman johtaja Jordi Vinaixa toteaa.
I2P-projektissa opiskelijoiden työryhmät työskentelivät eri yritysten antamien toimeksiantojen parissa. Mukana olivat muun muassa yritykset AbbVie, Veritas, TV3, Santa & Cole, Hewlett-Packard, Comsa Emte ja Repsol.
Molemmissa kouluissa oli kymmenen työryhmää. Yhteistyö kahden koulun välillä oli tiivistä.
- Viidessä ryhmässä oli sekä Aallon että ESADEn opiskelijoita, ja he vierailevat toistensa luona kolmesti projektin aikana, kertoo luennoitsija Lotta Hassi, joka oli mukana projektissa molemmissa kouluissa.
Yhteistyötä myös liikkeenjohdon koulutuksessa
ESADE ja Aalto yhdistävät voimansa myös liikkeenjohdon koulutuksessa. Koulujen suunnitelmissa on laatia yhteinen muotoilun liikkeenjohdon International Design Business Management (IDBM) ‑ohjelma, jonka kohteina ovat Eurooppa, Latinalainen Amerikka ja Aasia. Aalto University Executive Education (Aalto EE) -yhtiö tuo IDBM-ohjelmaan monitieteisen lähestymistavan ja uudet innovatiiviset oppimismenetelmät, ESADEn keskeisiä vahvuuksia puolestaan ovat liiketoimintamalleihin ja innovointiin liittyvä liikkeenjohdon koulutus. Aloitteen avulla koulut voivat yhdistää eri maantieteellisillä markkinoilla hankitun liikkeenjohdon koulutuskokemuksensa. Aalto EE on toiminut Aasiassa 18 vuoden ajan, ja ESADE on vahva liikkeenjohdon kouluttaja Latinalaisessa Amerikassa.
Ohjelma on suunnattu erityisesti aloille, joille hyödyt ovat välittömiä, kuten perinteiselle metsä- ja kemianteollisuudelle sekä tietyille palvelualoille, kuten terveydenhuoltoalalle. IDBM-ohjelma toteutetaan Barcelonassa ja Helsingissä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (aikaisemmin Helsingin kauppakorkeakoulu) on perustettu vuonna 1911. Kauppakorkeakoulu on Suomen johtava kauppakorkeakoulu ja yksi Euroopan kärkikauppakorkeakouluista. Kauppakorkeakoululle on myönnetty ensimmäisenä pohjoismaisena kauppakorkeakouluna alansa tärkeimmät kansainväliset laatuakkreditoinnit: AACSB, AMBA and EQUIS. Siten se kuuluu maailman kauppakorkeakoulun parhaimmistoon.
Kauppakorkeakoulu on noin 4 000 opiskelijan ja 500 työntekijän muodostama innovatiivinen yhteisö. Pääkampus sijaitsee Helsingissä ja toinen kampus Mikkelissä.
Kauppakorkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa, joka on teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Aalto-yliopisto rakentuu suomalaisille vahvuuksille ja sen päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista.
ESADE
Vuonna 1958 perustetulla ESADElla on kampuksia Barcelonassa, Madridissa ja Buenos Airesissa sekä keskukset São Paulossa ja Münchenissä. Sillä on lisäksi yhteistyösopimus yli 200 yliopiston ja kauppakorkeakoulun kanssa ympäri maailman. ESADEn kursseille (MBA- ja liikkeenjohdon koulutus sekä liiketalouden ja oikeustieteen kandidaatti- ja maisteriohjelmat) osallistuu vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Koulun yrityspuisto ESADECREAPOLIS on edistyksellinen innovaatiokeskus, joka tuo yhteen akateemisen maailman ja liikemaailman. ESADE sijoittuu selkeällä kansainvälisellä lähestymistavallaan tärkeimpien kauppakorkeakouluvertailujen kärkipaikoille. Sillä on nykyisin yli 45 000 alumnin verkosto, jonka jäsenet toimivat yritysten vastuutehtävissä eri puolilla maailmaa. ESADE otti 50‑vuotispäivänsä jälkeen motokseen "innostavat tulevaisuudet”. Se haluaa havainnollistaa motollaan liiketalouden ja oikeustieteen uudistusten edistämistä koskevaa tavoitettaan.
]]>Kauppakorkeakoulun opetus nivoutuu entistä vahvemmin työelämään2013-05-17T06:41:26+00:002013-05-17T06:41:26+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2bebccc260094bebc11e2beaac1b6abe2802c802cAalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat tyytyväisiä tutkintoonsa ja valmistuneet työllistyvät hyvin. Tänään julkaistu uraseurantaraportti tukee Kauppakorkeakoulun opetuksen uudistusta, jossa opetus ja oppiminen nivotaan entistä vahvemmin työelämän tarpeisiin. Raportissa tarkastellaan vuonna 2007 Kauppakorkeakoulusta valmistuneiden maistereiden sijoittumista työelämään sekä tilannetta viisi vuotta myöhemmin syksyllä 2012.
Vastanneista 23 % oli erittäin tyytyväisiä tutkintoonsa ja jollain tapaa tyytyväisiä (joko tyytyväisiä, melko tai erittäin tyytyväisiä) yhteensä 94 %. KTM-tutkintoa pidettiin yleisesti hyvänä ja arvostettuna pohjakoulutuksena, joka mahdollistaa erilaisiin tehtäviin hakemisen.
Vastaajien mielestä yliopisto-opiskelu kehitti hyvin englannin kielen viestintätaitoja, yritystoiminnan perusteiden tuntemusta, analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja, ryhmätyö- ja sosiaalisia taitoja, tiedonhankintataitoja ja oman alan teoreettista osaamista. Harvat kriittiset kommentit nousivat avoimista vastauksista ja koskivat lähinnä toiveita käytännönläheisyyden lisäämisestä opintoihin.
– Uraseurantaraportti on meille opetuksen kehittämisen väline. Edellisen, kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn pohjalta olemme panostaneet muun muassa tiimityöskentely-, viestintä- ja projektityöskentelytaitojen systemaattiseen kehittämiseen, Kauppakorkeakoulun opetuksesta ja oppimisesta vastaava varadekaani Seppo Ikäheimo havainnollistaa.
– Tuoreimmasta kyselystä saatujen tulosten perusteella aiomme tuoda mm. neuvotteluissa tarvittavat argumentaatiotaidot osaksi käytännön taitojen opetusta. Käytännönläheisyyttä opetuksessa ja oppimisessa tulemme korostamaan monella tapaa, esimerkiksi entistä läheisemmällä yhteistyöllä liike-elämän kanssa.
Uudet kandidaatti- ja maisteriohjelmat alkavat syksyllä
Kauppakorkeakoulu uudistaa Aalto-yliopiston korkeakouluista ensimmäisenä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnot. Uudet ohjelmat alkavat syksyllä 2013. Uusien ohjelmien myötä opiskelijoille tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia suorittaa opintoja muissa Aallon korkeakouluissa ja kehittää poikkitieteellistä osaamista, jota työelämä enenevissä määrin vaatii. Ohjelmiin on myös lisätty käytännön työelämätaitoja, joiden kehittymistä seurataan systemaattisesti.
Oppimisessa hyödynnetään yhä enemmän opetustapaa, jossa ratkotaan todellisia yrityselämän haasteita. Syksyllä Helsingissä aloittavat uudet kauppatieteen kandidaattiopiskelijat tutustuvat Rovion liiketoimintaan heti opintojensa alussa. Opiskelijat pääsevätkin reflektoimaan teoriaa ja käytäntöä suhteessa toisiinsa yritystapausten kautta useaan otteeseen opiskelun aikana ja useiden eri organisaatioiden kanssa.
– Olennaisinta on opiskelijan oppiminen. Tärkeintä on se, mitä opiskelija tekee, ei se, mitä opettaja tekee, Ikäheimo kiteyttää.
]]>Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneet ovat tyytyväisiä tutkintoonsa ja valmistuneet työllistyvät hyvin. Tänään julkaistu uraseurantaraportti tukee Kauppakorkeakoulun opetuksen uudistusta, jossa opetus ja oppiminen nivotaan entistä vahvemmin työelämän tarpeisiin. Raportissa tarkastellaan vuonna 2007 Kauppakorkeakoulusta valmistuneiden maistereiden sijoittumista työelämään sekä tilannetta viisi vuotta myöhemmin syksyllä 2012.
Vastanneista 23 % oli erittäin tyytyväisiä tutkintoonsa ja jollain tapaa tyytyväisiä (joko tyytyväisiä, melko tai erittäin tyytyväisiä) yhteensä 94 %. KTM-tutkintoa pidettiin yleisesti hyvänä ja arvostettuna pohjakoulutuksena, joka mahdollistaa erilaisiin tehtäviin hakemisen.
Vastaajien mielestä yliopisto-opiskelu kehitti hyvin englannin kielen viestintätaitoja, yritystoiminnan perusteiden tuntemusta, analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja, ryhmätyö- ja sosiaalisia taitoja, tiedonhankintataitoja ja oman alan teoreettista osaamista. Harvat kriittiset kommentit nousivat avoimista vastauksista ja koskivat lähinnä toiveita käytännönläheisyyden lisäämisestä opintoihin.
– Uraseurantaraportti on meille opetuksen kehittämisen väline. Edellisen, kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn pohjalta olemme panostaneet muun muassa tiimityöskentely-, viestintä- ja projektityöskentelytaitojen systemaattiseen kehittämiseen, Kauppakorkeakoulun opetuksesta ja oppimisesta vastaava varadekaani Seppo Ikäheimo havainnollistaa.
– Tuoreimmasta kyselystä saatujen tulosten perusteella aiomme tuoda mm. neuvotteluissa tarvittavat argumentaatiotaidot osaksi käytännön taitojen opetusta. Käytännönläheisyyttä opetuksessa ja oppimisessa tulemme korostamaan monella tapaa, esimerkiksi entistä läheisemmällä yhteistyöllä liike-elämän kanssa.
Uudet kandidaatti- ja maisteriohjelmat alkavat syksyllä
Kauppakorkeakoulu uudistaa Aalto-yliopiston korkeakouluista ensimmäisenä sekä kandidaatin että maisterin tutkinnot. Uudet ohjelmat alkavat syksyllä 2013. Uusien ohjelmien myötä opiskelijoille tarjoutuu enemmän mahdollisuuksia suorittaa opintoja muissa Aallon korkeakouluissa ja kehittää poikkitieteellistä osaamista, jota työelämä enenevissä määrin vaatii. Ohjelmiin on myös lisätty käytännön työelämätaitoja, joiden kehittymistä seurataan systemaattisesti.
Oppimisessa hyödynnetään yhä enemmän opetustapaa, jossa ratkotaan todellisia yrityselämän haasteita. Syksyllä Helsingissä aloittavat uudet kauppatieteen kandidaattiopiskelijat tutustuvat Rovion liiketoimintaan heti opintojensa alussa. Opiskelijat pääsevätkin reflektoimaan teoriaa ja käytäntöä suhteessa toisiinsa yritystapausten kautta useaan otteeseen opiskelun aikana ja useiden eri organisaatioiden kanssa.
– Olennaisinta on opiskelijan oppiminen. Tärkeintä on se, mitä opiskelija tekee, ei se, mitä opettaja tekee, Ikäheimo kiteyttää.
]]>Yali Wun opinnäyte palkittiin Masters of Aalto -tapahtumassa2013-05-16T14:14:42+00:002013-05-16T14:14:42+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2be32f3da2f00be3211e2a7dfed44a82d92e892e8Aalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Aalto-yliopistosta valmistuneiden opiskelijoiden opinnäytteitä esittelevässä Masters of Aalto -tapahtumassa on palkittu ansiokkaita opinnäytetyön tekijöitä. Tapahtuman yhteistyökumppanit valikoivat näyttelyn runsaan 70 työn joukosta suosikkinsa. Metex-säätiön palkinto luovutettiin monialaiselle ryhmälle, jossa oli mukana mm. Kauppakorkeakoulun kasvatti Yali Wu. Aalto-yliopiston monialaisuus ja ihmisen elinympäristöjä tutkineet työt olivat tänä vuonna palkitsijoiden mieleen.
Palkitut työt edustavat poikkitieteellisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta
Masters of Aalto -tapahtuman vuoden 2013 pääyhteistyökumppani Helsingin kaupunki palkitsi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijan Jenni Sepän hänen pienten muotoiluyritysten yhteistoiminnallista kattobrändiä käsittelevästä lopputyöstään.
– On kaupungin ja koko elinkeinoelämän etu, että muotoilutoimijoiden monipuolista osaamista käytetään mahdollisimman paljon, perusteli kaupungin elinkeinopalvelun yritysasiamies Anu Mänttäri valintaa.
– Sepän työ tarjoaa helposti lähestyttävän tavan edistää muotoiluosaamisen saavutettavuutta ja tarjoaa tukea yrittäjyydelle kauppatieteiden oppeja soveltaen.
Yhteistyökumppani Unigrafia palkitsi tekstiilitaiteen opiskelijan Paula Barclayn, joka on yhteistyössä Makia Clothingin ja WWF Suomen kanssa toteuttanut painotekstiilimalliston lisäämään tietoisuutta ylikalastukseen liittyvistä ongelmista.
– Tärkeä ja ajankohtainen teema yhdistettynä visuaalisesti korkeatasoiseen, aiheeseen istuvaan ja raikkaaseen toteutukseen varmisti palkittavan valinnan. Tekstiilitaiteilijan suunnittelemat kuosit olisivat helposti sovellettavissa myös laajempaankin tuotevalikoimaan ja eri materiaalisiin painotuotteisiin, kertoi asiakkuuspäällikkö Sirkku Grönholm.
Metex-säätiön palkinto luovutettiin monialaiselle ryhmälle, jossa kolme vastavalmistunutta ovat kukin omien tutkimusalueiden näkökulmasta pohtineet matkustaja-alusten ja risteilypalvelujen kehittämistä. Insinööritieteiden korkeakoulusta valmistuva Oliver Parmasto, Kauppakorkeakoulun kasvatti Yali Wu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tutkinnon suorittanut Vesa Ylirisku saivat kiitosta oikeasta elämästä otetun haasteen monialaisesta ja holistisesta lähestymisestä säätiön edustajalta Jussi Neuvolta.
Myös Yali Wun työhön voi tutustua Masters of Aalto -tapahtuman sivuilla.
Vielä ehdit tutustua Masters of Aallon tarjontaan
Masters of Aalto -tapahtumatila ja näyttely Helsingin Sörnäisissä (Kruununmakasiini, Hämeentie 39) on avoinna yleisölle päivittäin sunnuntaihin 26.5. saakka (ma−pe klo 12−20, la−su klo 12−18). Näyttelyyn on vapaa pääsy. Lisätietoja osoitteessa moa.aalto.fi.
]]>Aalto-yliopistosta valmistuneiden opiskelijoiden opinnäytteitä esittelevässä Masters of Aalto -tapahtumassa on palkittu ansiokkaita opinnäytetyön tekijöitä. Tapahtuman yhteistyökumppanit valikoivat näyttelyn runsaan 70 työn joukosta suosikkinsa. Metex-säätiön palkinto luovutettiin monialaiselle ryhmälle, jossa oli mukana mm. Kauppakorkeakoulun kasvatti Yali Wu. Aalto-yliopiston monialaisuus ja ihmisen elinympäristöjä tutkineet työt olivat tänä vuonna palkitsijoiden mieleen.
Palkitut työt edustavat poikkitieteellisyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta
Masters of Aalto -tapahtuman vuoden 2013 pääyhteistyökumppani Helsingin kaupunki palkitsi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijan Jenni Sepän hänen pienten muotoiluyritysten yhteistoiminnallista kattobrändiä käsittelevästä lopputyöstään.
– On kaupungin ja koko elinkeinoelämän etu, että muotoilutoimijoiden monipuolista osaamista käytetään mahdollisimman paljon, perusteli kaupungin elinkeinopalvelun yritysasiamies Anu Mänttäri valintaa.
– Sepän työ tarjoaa helposti lähestyttävän tavan edistää muotoiluosaamisen saavutettavuutta ja tarjoaa tukea yrittäjyydelle kauppatieteiden oppeja soveltaen.
Yhteistyökumppani Unigrafia palkitsi tekstiilitaiteen opiskelijan Paula Barclayn, joka on yhteistyössä Makia Clothingin ja WWF Suomen kanssa toteuttanut painotekstiilimalliston lisäämään tietoisuutta ylikalastukseen liittyvistä ongelmista.
– Tärkeä ja ajankohtainen teema yhdistettynä visuaalisesti korkeatasoiseen, aiheeseen istuvaan ja raikkaaseen toteutukseen varmisti palkittavan valinnan. Tekstiilitaiteilijan suunnittelemat kuosit olisivat helposti sovellettavissa myös laajempaankin tuotevalikoimaan ja eri materiaalisiin painotuotteisiin, kertoi asiakkuuspäällikkö Sirkku Grönholm.
Metex-säätiön palkinto luovutettiin monialaiselle ryhmälle, jossa kolme vastavalmistunutta ovat kukin omien tutkimusalueiden näkökulmasta pohtineet matkustaja-alusten ja risteilypalvelujen kehittämistä. Insinööritieteiden korkeakoulusta valmistuva Oliver Parmasto, Kauppakorkeakoulun kasvatti Yali Wu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tutkinnon suorittanut Vesa Ylirisku saivat kiitosta oikeasta elämästä otetun haasteen monialaisesta ja holistisesta lähestymisestä säätiön edustajalta Jussi Neuvolta.
Myös Yali Wun työhön voi tutustua Masters of Aalto -tapahtuman sivuilla.
Vielä ehdit tutustua Masters of Aallon tarjontaan
Masters of Aalto -tapahtumatila ja näyttely Helsingin Sörnäisissä (Kruununmakasiini, Hämeentie 39) on avoinna yleisölle päivittäin sunnuntaihin 26.5. saakka (ma−pe klo 12−20, la−su klo 12−18). Näyttelyyn on vapaa pääsy. Lisätietoja osoitteessa moa.aalto.fi.
]]>Tietoinen läsnäolo auttaa luomaan uutta2013-05-16T12:05:24+00:002013-05-16T12:05:24+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2be20e386a668be2011e2a3fc31cd9bcf452f452fAalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>- Arjen kiiremoodissa ihmiset eivät ole uudistumiskykyisiä, vaan toistamme vanhoja ajatus- ja toimintamalleja hiukan uudistettuina. Jos halutaan löytää tekemisen ja luomisen ilo, tuottaa uusia ideoita, palvella paremmin asiakkaita ja voida paremmin työssä tietoisen läsnäolon harjoittamisesta on hyötyä, sanoo tutkija Terhi Takanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Takasen tietoista läsnäoloa käsittelevä väitöskirja tarkastettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 3.5. Hänen väitöstutkimuksensa pohjautuu kolmen vuoden osallistuvaan toimintatutkimukseen, jossa asiantuntijaorganisaatio, Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto lähti kokeilemaan ja luomaan uusia toimintatapoja omassa työssään.
Henkilöstö ja asiakkaat hyötyivät uusista toimintatavoista
Uusien toimintatapojen seurauksena mm. henkilöstön tavat työskennellä ja olla vuorovaikutuksessa muuttuivat. Sekä henkilöstön että asiakkaiden kokemukset uusista toimintatavoista olivat positiivisia.
- Henkilöstön tapa kehittää työtään muuttui suunnittelevasta ja kontrolloivasta mahdollistavaan suuntaan. Työtyytyväisyys pysyi myös hyvällä tasolla, vaikka henkilöstö väheni samaan aikaan, kuvailee Takanen.
Myös organisaation asiakastyytyväisyys parani merkittävästi kehittämistyön aikana.
- Asiakkaat kokivat tulleensa kohdatuiksi, heidän palautteensa kuultiin ja heitä otettiin mukaan toiminnansuunnitteluun.
Läsnäolo auttaa tiedostamaan, miten toimimme
- Tietoinen läsnäolo toimii myös pysäyttäjänä ja auttaa tiedostamaan miten toimimme. Tietoisen huomion tuominen toimintaan voi jo sinällään muuttaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Takasen mukaan tietoinen läsnäolo tarkoittaa läsnäolevaa orientaatiota, jota voi harjoittaa missä tahansa, vaikkapa omassa työssä.
- Jos vaikka keskustelen työkaverin kanssa, niin voin havainnoida, olenko todella läsnä, kuuntelenko häntä vai täyttääkö oma tulkintani kaikki hänen sanansa. Tätä voi harjoitella. Läsnäolo tarkoittaa myös kykyä olla avoin sille mitä tässä hetkessä nousee.
Keskittyminen tähän hetkeen eikä tulevaan
- Työpaikoilla voi harjoittaa tietoista läsnäoloa eri tavoin. Esimerkiksi hiljentymisorientaatio ennen kokousta tai kehittämissessiota, pysähtymisharjoitukset kesken työskentelyjen, uudenlaiset tavat kuunnella itseä ja toista. Jopa strategiatyötä voi tehdä tuomalla siihen tähän hetkeen keskittyvän orientaation, jolloin ei lähdetä visioimaan tulevaan vaan elämään sitä tässä hetkessä.
Tietoista läsnäoloa tuodaan työpaikoille usein erilaisten mindfulness-ohjelmien muodossa.
- Tällaiset ohjelmat ovat hyvä alku. Kuitenkin olisi nimenomaan tärkeää löytää arkisia tapoja harjoittaa sitä kaikessa toiminnassa, sanoo Takanen.
]]>- Arjen kiiremoodissa ihmiset eivät ole uudistumiskykyisiä, vaan toistamme vanhoja ajatus- ja toimintamalleja hiukan uudistettuina. Jos halutaan löytää tekemisen ja luomisen ilo, tuottaa uusia ideoita, palvella paremmin asiakkaita ja voida paremmin työssä tietoisen läsnäolon harjoittamisesta on hyötyä, sanoo tutkija Terhi Takanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Takasen tietoista läsnäoloa käsittelevä väitöskirja tarkastettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 3.5. Hänen väitöstutkimuksensa pohjautuu kolmen vuoden osallistuvaan toimintatutkimukseen, jossa asiantuntijaorganisaatio, Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto lähti kokeilemaan ja luomaan uusia toimintatapoja omassa työssään.
Henkilöstö ja asiakkaat hyötyivät uusista toimintatavoista
Uusien toimintatapojen seurauksena mm. henkilöstön tavat työskennellä ja olla vuorovaikutuksessa muuttuivat. Sekä henkilöstön että asiakkaiden kokemukset uusista toimintatavoista olivat positiivisia.
- Henkilöstön tapa kehittää työtään muuttui suunnittelevasta ja kontrolloivasta mahdollistavaan suuntaan. Työtyytyväisyys pysyi myös hyvällä tasolla, vaikka henkilöstö väheni samaan aikaan, kuvailee Takanen.
Myös organisaation asiakastyytyväisyys parani merkittävästi kehittämistyön aikana.
- Asiakkaat kokivat tulleensa kohdatuiksi, heidän palautteensa kuultiin ja heitä otettiin mukaan toiminnansuunnitteluun.
Läsnäolo auttaa tiedostamaan, miten toimimme
- Tietoinen läsnäolo toimii myös pysäyttäjänä ja auttaa tiedostamaan miten toimimme. Tietoisen huomion tuominen toimintaan voi jo sinällään muuttaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Takasen mukaan tietoinen läsnäolo tarkoittaa läsnäolevaa orientaatiota, jota voi harjoittaa missä tahansa, vaikkapa omassa työssä.
- Jos vaikka keskustelen työkaverin kanssa, niin voin havainnoida, olenko todella läsnä, kuuntelenko häntä vai täyttääkö oma tulkintani kaikki hänen sanansa. Tätä voi harjoitella. Läsnäolo tarkoittaa myös kykyä olla avoin sille mitä tässä hetkessä nousee.
Keskittyminen tähän hetkeen eikä tulevaan
- Työpaikoilla voi harjoittaa tietoista läsnäoloa eri tavoin. Esimerkiksi hiljentymisorientaatio ennen kokousta tai kehittämissessiota, pysähtymisharjoitukset kesken työskentelyjen, uudenlaiset tavat kuunnella itseä ja toista. Jopa strategiatyötä voi tehdä tuomalla siihen tähän hetkeen keskittyvän orientaation, jolloin ei lähdetä visioimaan tulevaan vaan elämään sitä tässä hetkessä.
Tietoista läsnäoloa tuodaan työpaikoille usein erilaisten mindfulness-ohjelmien muodossa.
- Tällaiset ohjelmat ovat hyvä alku. Kuitenkin olisi nimenomaan tärkeää löytää arkisia tapoja harjoittaa sitä kaikessa toiminnassa, sanoo Takanen.
]]>Väitös tarjoaa työkaluja innovaatioiden ymmärtämiseen2013-05-14T08:05:45+00:002013-05-14T08:05:45+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2bc6d142ca606bc6d11e28d33773ba0b6cf8acf8aAalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>KTM Mikko Laukkasen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemä väitöskirja pureutuu niihin haasteisiin ja esteisiin, joita yritykset kohtaavat tavoitellessaan radikaaleja muutoksia liiketoimintaansa innovaatioiden kautta.
Innovaatioiden aiheuttamilla radikaaleilla muutoksilla yritykset pyrkivät muuttamaan asiakkailleen tuottamaansa arvoa. Mullistavat innovaatiot voivat liittyä tuotteisiin, palveluihin, prosesseihin tai liiketoimintamalleihin. Niiden onnistunut kehittäminen ja implementointi vaativat yritykseltä usein täysin uudenlaisia kyvykkyyksiä, kuten aikaisempaa laajempaa mahdollisuuksien kartoittamista, pitkäjänteisempiä investointipäätöksiä sekä vanhan arvontuotantorakenteen muokkaamista.
Kiihtyvään tahtiin muuttuvassa ja monimutkaistuvassa liiketoimintakentässä kyvystä innovoida on tulossa uusi kestävän kilpailuedun lähde.
Epäonnistuneet hankkeet opettavat onnistumaan
Tutkimus havainnollistaa epäonnistuneiden tai äärimmäisen haasteellisten innovaatiohankkeiden ja erilaisten lähestymistapojen avulla miten yritysten uudenlaista innovaatiotoimintaa voidaan paremmin analysoida ja ymmärtää. Esimerkiksi kun perinteinen tuotevalmistaja pyrki laajentumaan palveluliiketoimintaan, ei yrityksessä tunnistettu tarpeeksi hyvin vanhojen kyvykkyyksien epäsopivuutta uuteen kontekstiin. Tämän takia laajentuminen epäonnistui.
Käytännön liike-elämälle tutkimuksen tulokset paljastavat uusia näkökulmia innovaatiotoiminnan haasteellisuuteen. Tuloksista käy ilmi mm. miten yhteistyösuhteiden laatu vaikuttaa yhteistyöhön perustuviin innovaatioihin ja mikä on politikoinnin merkitys mullistavien innovaatioiden toimeenpanossa. Lisäksi tutkimus tarjoaa käytännön liike-elämälle eväitä merkittävimpien haasteiden ja esteiden ohittamiselle.
Väitöstutkimus kehittää innovaatiotutkimusta yhdistämällä uusimpia teoreettisia ja konseptuaalisia viitekehyksiä kuten avoimen innovaation ja dynaamiset kyvykkyydet epäonnistuneista ja äärimmäisen haasteellisista innovaatiohankkeista rakentuviin empiirisiin konteksteihin. Esimerkiksi analysoimalla epäonnistuneita avoimeen innovaatioon perustuvia palveluinnovaatioita voidaan tunnistaa merkittävimpiä haasteita, jotka liittyvät niiden toimeenpanoon.
Väitöstilaisuus
KTM Mikko Laukkasen markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja Failure to Innovate: Essays on the Challenges and Barriers to Realizing Business Transformation tarkistettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 10.5.2013.
Vastaväittäjänä toimi professori Tomas Falk saksalaisesta EBS Universität für Wirtschaft und Rechtistä. Kustoksena toimi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen johtaja, professori Henrikki Tikkanen.
Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.
]]>KTM Mikko Laukkasen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemä väitöskirja pureutuu niihin haasteisiin ja esteisiin, joita yritykset kohtaavat tavoitellessaan radikaaleja muutoksia liiketoimintaansa innovaatioiden kautta.
Innovaatioiden aiheuttamilla radikaaleilla muutoksilla yritykset pyrkivät muuttamaan asiakkailleen tuottamaansa arvoa. Mullistavat innovaatiot voivat liittyä tuotteisiin, palveluihin, prosesseihin tai liiketoimintamalleihin. Niiden onnistunut kehittäminen ja implementointi vaativat yritykseltä usein täysin uudenlaisia kyvykkyyksiä, kuten aikaisempaa laajempaa mahdollisuuksien kartoittamista, pitkäjänteisempiä investointipäätöksiä sekä vanhan arvontuotantorakenteen muokkaamista.
Kiihtyvään tahtiin muuttuvassa ja monimutkaistuvassa liiketoimintakentässä kyvystä innovoida on tulossa uusi kestävän kilpailuedun lähde.
Epäonnistuneet hankkeet opettavat onnistumaan
Tutkimus havainnollistaa epäonnistuneiden tai äärimmäisen haasteellisten innovaatiohankkeiden ja erilaisten lähestymistapojen avulla miten yritysten uudenlaista innovaatiotoimintaa voidaan paremmin analysoida ja ymmärtää. Esimerkiksi kun perinteinen tuotevalmistaja pyrki laajentumaan palveluliiketoimintaan, ei yrityksessä tunnistettu tarpeeksi hyvin vanhojen kyvykkyyksien epäsopivuutta uuteen kontekstiin. Tämän takia laajentuminen epäonnistui.
Käytännön liike-elämälle tutkimuksen tulokset paljastavat uusia näkökulmia innovaatiotoiminnan haasteellisuuteen. Tuloksista käy ilmi mm. miten yhteistyösuhteiden laatu vaikuttaa yhteistyöhön perustuviin innovaatioihin ja mikä on politikoinnin merkitys mullistavien innovaatioiden toimeenpanossa. Lisäksi tutkimus tarjoaa käytännön liike-elämälle eväitä merkittävimpien haasteiden ja esteiden ohittamiselle.
Väitöstutkimus kehittää innovaatiotutkimusta yhdistämällä uusimpia teoreettisia ja konseptuaalisia viitekehyksiä kuten avoimen innovaation ja dynaamiset kyvykkyydet epäonnistuneista ja äärimmäisen haasteellisista innovaatiohankkeista rakentuviin empiirisiin konteksteihin. Esimerkiksi analysoimalla epäonnistuneita avoimeen innovaatioon perustuvia palveluinnovaatioita voidaan tunnistaa merkittävimpiä haasteita, jotka liittyvät niiden toimeenpanoon.
Väitöstilaisuus
KTM Mikko Laukkasen markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja Failure to Innovate: Essays on the Challenges and Barriers to Realizing Business Transformation tarkistettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 10.5.2013.
Vastaväittäjänä toimi professori Tomas Falk saksalaisesta EBS Universität für Wirtschaft und Rechtistä. Kustoksena toimi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen johtaja, professori Henrikki Tikkanen.
Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.
]]>Financial Times: Aalto EE jo prosentin kärjessä2013-05-13T07:50:52+00:002013-05-13T07:50:52+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2bba1d5ddf8dabba111e29b70e17837bfacf3acf3Aalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Aalto University Executive Education (Aalto EE) vahvisti jälleen asemiaan Financial Times -lehden vuosittaisessa liikkeenjohdon koulutuksia arvioivassa selvityksessä. Aalto EE:n globaali sijoitus oli tänä vuonna 41, joka on kolme sijaa viime vuotta parempi. Financial Times julkaisee selvityksessään vain 50 parhaan liikkeenjohdon kouluttajan arviot. Kaikkiaan maailmassa on arviolta 4 000 johdon koulutusta ja MBA-tutkintoja tarjoavaa instituuttia.
FT Executive Education -selvityksessä arvioidaan erikseen ns. avoimet koulutukset ja yrityksille räätälöidyt koulutusohjelmat. Kokonaissijoitus perustuu näiden kahden kategorian yhteistulokseen. Arviointi perustuu sekä asiakkaiden antamaan avoimeen palautteeseen että koulujen tuottamaan tilastoaineistoon.
”Kolmessa vuodessa olemme nousseet yrityskohtaisissa koulutuksissa peräti 15 sijaa, ja kokonaissijoituksemme on myös kohonnut viisi sijaa. Tämä on huippusaavutus globaalisti erittäin kilpailulla markkinalla. Kehitys kuvaa myös kasvavaa panostustamme organisaatiokohtaisesti räätälöityihin ohjelmiin”, toteaa Aalto University Executive Education Oy:n toimitusjohtaja, Aalto-yliopiston vieraileva professori Pekka Mattila.
Financial Timesin mukaan yritysasiakkaat arvostavat erityisesti Aalto EE:n kansainvälisyyttä, koulutusinvestoinneilleen saamaansa tuottoa, tuoreimpia tietoja ja taitoja sekä monipuolisia oppimismenetelmiä. Avoimissa johdon ohjelmissa Aalto EE:n vahvuuksia ovat opiskelijoiden tavoitteiden saavuttaminen ja luottamuksellisten asiakassuhteiden rakentuminen yli vuosien.
”Kilpailemme maailman kärkikoulujen kanssa joka viikko. Vahvuutenamme on todettu kyky saavuttaa asetetut tavoitteet, joka on Financial Timesin selvityksessäkin tärkein kriteeri. Olemme ketterä, laadukas ja toimintamallimme ansiosta samalla kustannustehokas haastaja kansainvälisillä liikkeenjohdon koulutusmarkkinoilla”, Mattila jatkaa.
Maailman bisneskoulujen kärki säilyi samana: HEC Paris, Iese Business School ja IMD. Aalto EE:n strateginen kumppani barcelonalainen ESADE paransi sijoitustaan ja nousi neljänneksi.
Aalto University Executive Education osallistui vertailuun Aalto University -nimellä. Aalto EE oli mukana selvityksessä 13. kerran.
Aalto EE
Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Osana Aalto-yliopistoa, Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.
]]>Aalto University Executive Education (Aalto EE) vahvisti jälleen asemiaan Financial Times -lehden vuosittaisessa liikkeenjohdon koulutuksia arvioivassa selvityksessä. Aalto EE:n globaali sijoitus oli tänä vuonna 41, joka on kolme sijaa viime vuotta parempi. Financial Times julkaisee selvityksessään vain 50 parhaan liikkeenjohdon kouluttajan arviot. Kaikkiaan maailmassa on arviolta 4 000 johdon koulutusta ja MBA-tutkintoja tarjoavaa instituuttia.
FT Executive Education -selvityksessä arvioidaan erikseen ns. avoimet koulutukset ja yrityksille räätälöidyt koulutusohjelmat. Kokonaissijoitus perustuu näiden kahden kategorian yhteistulokseen. Arviointi perustuu sekä asiakkaiden antamaan avoimeen palautteeseen että koulujen tuottamaan tilastoaineistoon.
”Kolmessa vuodessa olemme nousseet yrityskohtaisissa koulutuksissa peräti 15 sijaa, ja kokonaissijoituksemme on myös kohonnut viisi sijaa. Tämä on huippusaavutus globaalisti erittäin kilpailulla markkinalla. Kehitys kuvaa myös kasvavaa panostustamme organisaatiokohtaisesti räätälöityihin ohjelmiin”, toteaa Aalto University Executive Education Oy:n toimitusjohtaja, Aalto-yliopiston vieraileva professori Pekka Mattila.
Financial Timesin mukaan yritysasiakkaat arvostavat erityisesti Aalto EE:n kansainvälisyyttä, koulutusinvestoinneilleen saamaansa tuottoa, tuoreimpia tietoja ja taitoja sekä monipuolisia oppimismenetelmiä. Avoimissa johdon ohjelmissa Aalto EE:n vahvuuksia ovat opiskelijoiden tavoitteiden saavuttaminen ja luottamuksellisten asiakassuhteiden rakentuminen yli vuosien.
”Kilpailemme maailman kärkikoulujen kanssa joka viikko. Vahvuutenamme on todettu kyky saavuttaa asetetut tavoitteet, joka on Financial Timesin selvityksessäkin tärkein kriteeri. Olemme ketterä, laadukas ja toimintamallimme ansiosta samalla kustannustehokas haastaja kansainvälisillä liikkeenjohdon koulutusmarkkinoilla”, Mattila jatkaa.
Maailman bisneskoulujen kärki säilyi samana: HEC Paris, Iese Business School ja IMD. Aalto EE:n strateginen kumppani barcelonalainen ESADE paransi sijoitustaan ja nousi neljänneksi.
Aalto University Executive Education osallistui vertailuun Aalto University -nimellä. Aalto EE oli mukana selvityksessä 13. kerran.
Aalto EE
Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Osana Aalto-yliopistoa, Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.
]]>Aalto Fashion Marketing -vuosi huipentuu2013-05-08T11:46:35+00:002013-05-08T11:46:35+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2b7d4ef8978b6b7d411e294c0a7a8d4cc0c490c49Aalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Aalto-yliopiston Fashion Marketing -ohjelman päätöstilaisuus järjestetään keskiviikkona 8.5. klo 17.00 Ravintola Adamsissa.
Tapahtuman vierailevina puhujina ovat Vallila Interiorsin voimahahmo Anne Berner sekä ohjelman alumnit ja nousevan muotimerkki UNEINSin perustajat Linda Förstner ja Aleksandrina Atanasova.
Illan kohokohtana Aalto Fashion Marketing -opiskelijaryhmät esittelevät konseptinsa. Sisältöohjelma alkaa klo 18.00 ja kestää noin kaksi tuntia.
- Fashion Marketing -ohjelma on Aallon kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun yhteinen voimannäyte ja konkreettinen osoitus tieteen ja taiteen rajat ylittävän yhteistyön voimasta. Olemme sitoutuneet ohjelman ja sen taustalla kypsyvän tutkimuskokonaisuuden pitkäjänteiseen kehittämiseen, kuvaa vieraileva professori Pekka Mattila Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
- Verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan olemme muotiliiketoiminnan saralla vielä kehitysmaa, mutta haasteeseen on nyt tartuttu uudella kunnianhimolla, Mattila luonnehtii.
Aalto Fashion Marketing -ohjelman kumppaneina ja rahoittajina toimivat Finatex ja Saga Furs.
Lisätiedot: Vieraileva professori Pekka Mattila Puh. 040 738 7221 pekka.mattila@aalto.fi
Aalto Fashion Marketing on Aalto-yliopiston monitieteinen kurssi, joka järjestettiin ensi kertaa keväällä 2012. Isompaan ohjelmakokonaisuuteen niveltyvän kurssin tarkoituksena on synnyttää edellytyksiä kansainvälisille kaupallisille menestystarinoille muodin ja muotoilun parissa. Ohjelmaan on valittu suuresta hakijajoukosta 20 lupaavaa eri alojen opiskelijaa. Ohjelman toteuttaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Markkinoinnin laitos yhdessä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vaatesuunnittelun ohjelman kanssa. Ohjelma tekee tiivistä yhteistyötä Etelä-Korean maineikkaan Yonsei-yliopiston sekä London College of Fashionin kanssa.
Kurssiin kuuluvan opintomatkan ja korkeatasoiset vierailuluennoitsijat mahdollistaa elinkeinoelämän – Saga Furs Oyj.n ja Finatex -toimialajärjestön – taloudellinen tuki.
Ohjelmaa johtaa vieraileva professori Pekka Mattila Kauppakorkeakoulusta. Opettajina toimivat lisäksi tutkijat Elina Koivisto ja Antti Vassinen Kauppakorkeakoulusta.
]]>Aalto-yliopiston Fashion Marketing -ohjelman päätöstilaisuus järjestetään keskiviikkona 8.5. klo 17.00 Ravintola Adamsissa.
Tapahtuman vierailevina puhujina ovat Vallila Interiorsin voimahahmo Anne Berner sekä ohjelman alumnit ja nousevan muotimerkki UNEINSin perustajat Linda Förstner ja Aleksandrina Atanasova.
Illan kohokohtana Aalto Fashion Marketing -opiskelijaryhmät esittelevät konseptinsa. Sisältöohjelma alkaa klo 18.00 ja kestää noin kaksi tuntia.
- Fashion Marketing -ohjelma on Aallon kauppakorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun yhteinen voimannäyte ja konkreettinen osoitus tieteen ja taiteen rajat ylittävän yhteistyön voimasta. Olemme sitoutuneet ohjelman ja sen taustalla kypsyvän tutkimuskokonaisuuden pitkäjänteiseen kehittämiseen, kuvaa vieraileva professori Pekka Mattila Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
- Verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan olemme muotiliiketoiminnan saralla vielä kehitysmaa, mutta haasteeseen on nyt tartuttu uudella kunnianhimolla, Mattila luonnehtii.
Aalto Fashion Marketing -ohjelman kumppaneina ja rahoittajina toimivat Finatex ja Saga Furs.
Lisätiedot: Vieraileva professori Pekka Mattila Puh. 040 738 7221 pekka.mattila@aalto.fi
Aalto Fashion Marketing on Aalto-yliopiston monitieteinen kurssi, joka järjestettiin ensi kertaa keväällä 2012. Isompaan ohjelmakokonaisuuteen niveltyvän kurssin tarkoituksena on synnyttää edellytyksiä kansainvälisille kaupallisille menestystarinoille muodin ja muotoilun parissa. Ohjelmaan on valittu suuresta hakijajoukosta 20 lupaavaa eri alojen opiskelijaa. Ohjelman toteuttaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Markkinoinnin laitos yhdessä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vaatesuunnittelun ohjelman kanssa. Ohjelma tekee tiivistä yhteistyötä Etelä-Korean maineikkaan Yonsei-yliopiston sekä London College of Fashionin kanssa.
Kurssiin kuuluvan opintomatkan ja korkeatasoiset vierailuluennoitsijat mahdollistaa elinkeinoelämän – Saga Furs Oyj.n ja Finatex -toimialajärjestön – taloudellinen tuki.
Ohjelmaa johtaa vieraileva professori Pekka Mattila Kauppakorkeakoulusta. Opettajina toimivat lisäksi tutkijat Elina Koivisto ja Antti Vassinen Kauppakorkeakoulusta.
]]>20 vuotta avointa opetusta2013-05-08T08:41:51+00:002013-05-08T08:41:51+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2b7bb20b751acb7bb11e28c5445c881d2c5cac5caAalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Aalto-yliopiston avoin yliopisto aloitti toimintansa vuonna 2011, mutta sen historia ulottuu 20 vuoden taakse.
Toukokuussa 1993 käynnistyivät Kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston ensimmäiset kurssit. Samana vuonna alkoi myös Teknillisen korkeakoulun avoin yliopisto-opetus. Taideteollisessa korkeakoulussa ensimmäiset avoimet kurssit pidettiin jo vuonna 1989.
- Aalto-yliopiston avoin opetus painottuu kauppatieteisiin. Viime vuonna 81 prosenttia suoritetuista opintopisteistä tuli kauppatieteellisistä opinnoista, 11 prosenttia teknillisistä ja 8 prosenttia taideteollisista. Yhteensä ilmoittautumisia kaikille kursseille tuli 7570, selvittää Avoimen yliopiston erikoissuunnittelija Leena Ylä-Anttila.
Lisää taitoja työelämään, tie tutkintoon
Ylä-Anttila kertoo, että monet tekevät Avoimessa yliopistossa sivuaineen johonkin muuhun tutkintoon – tai suorittavat opintoja saadakseen lisäpätevyyttä työelämään.
Avoin yliopisto on myös väylä tutkinto-opetukseen. Vuosittain tutkinto-opetukseen on otettu 15–30 opiskelijaa, joiden kurssiarvosanat ovat täyttäneet vaatimukset. Avoimen kurssit ovat tutkinto-opetusta vastaavia ja tasoa seurataan koko ajan.
- Nyt on menossa selvitys, jossa verrataan tutkintopuolen ja avoimen kurssien tenttiarvosanoja. Niissä ei saisi olla suurta vaihtelua.
Ylä-Anttilan mukaan yli 30 prosenttia Avoimen yliopiston opiskelijoista on jo suorittanut akateemisen tutkinnon, mutta toisaalta mukaan mahtuu peruskoulupohjalta ponnistavia. Aiempien korkeakouluopintojen puuttuminen voikin olla haaste opettajille, mutta silti monet opettajat pitävät Avoimessa yliopistossa opettamista mielekkäänä.
- Avoimessa opiskelevilla on usein jo käytännön kokemusta työelämästä. He haluavat keskustella opettajien kanssa ja tuoda opetukseen omia esimerkkejään.
Jonotusta ja lomakkeen täyttöä
Nyt osa-aikaeläkkeellä oleva Leena Ylä-Anttila aloitti työt Kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston koulutuspäällikkönä vuonna 1993, heti ensimmäisten kurssien alkaessa.
- Kauppakorkeakoulun avoin yliopisto perustettiin opetusministeriön ja korkeakoulujen välisten neuvottelujen tuloksena. Koulutus oli keskeinen lääke 1990-luvun alun lamaan ja valtiolta saatiin erilaisiin koulutusohjelmiin rahoitusta, hän kertoo.
Ensimmäiset Avoimen yliopiston kurssit olivat kesäkursseja, joita oli mainostettu Helsingin Sanomissa. Kun opetukseen halusi ilmoittautua, piti jonottaa Avoimen yliopiston toimistoon, täyttää ilmoittautumislomake ja maksaa kassalippaaseen 200 markkaa käteisellä.
- Jono jatkui jopa Hietaniemen hautausmaalle asti silloisista Hietaniemenkatu 7:ssä olevista tiloista, Ylä-Anttila muistelee.
1990-luvun loppupuolella käyttöön otettiin puhelinilmoittautuminen, mutta silloinkin opiskelupaikka piti tulla maksamaan ja lunastamaan toimistolle. Viimeiset kaksi vuotta ilmoittuminen on ollut sähköistä ja paikan on voinut maksaa nettipankissa.
Avoimen yliopiston syntymäpäiväkahvit 21.5. kello 15-16.30 Kauppakorkeakoulun päärakennuksen aulassa. Tervetuloa!
]]>Aalto-yliopiston avoin yliopisto aloitti toimintansa vuonna 2011, mutta sen historia ulottuu 20 vuoden taakse.
Toukokuussa 1993 käynnistyivät Kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston ensimmäiset kurssit. Samana vuonna alkoi myös Teknillisen korkeakoulun avoin yliopisto-opetus. Taideteollisessa korkeakoulussa ensimmäiset avoimet kurssit pidettiin jo vuonna 1989.
- Aalto-yliopiston avoin opetus painottuu kauppatieteisiin. Viime vuonna 81 prosenttia suoritetuista opintopisteistä tuli kauppatieteellisistä opinnoista, 11 prosenttia teknillisistä ja 8 prosenttia taideteollisista. Yhteensä ilmoittautumisia kaikille kursseille tuli 7570, selvittää Avoimen yliopiston erikoissuunnittelija Leena Ylä-Anttila.
Lisää taitoja työelämään, tie tutkintoon
Ylä-Anttila kertoo, että monet tekevät Avoimessa yliopistossa sivuaineen johonkin muuhun tutkintoon – tai suorittavat opintoja saadakseen lisäpätevyyttä työelämään.
Avoin yliopisto on myös väylä tutkinto-opetukseen. Vuosittain tutkinto-opetukseen on otettu 15–30 opiskelijaa, joiden kurssiarvosanat ovat täyttäneet vaatimukset. Avoimen kurssit ovat tutkinto-opetusta vastaavia ja tasoa seurataan koko ajan.
- Nyt on menossa selvitys, jossa verrataan tutkintopuolen ja avoimen kurssien tenttiarvosanoja. Niissä ei saisi olla suurta vaihtelua.
Ylä-Anttilan mukaan yli 30 prosenttia Avoimen yliopiston opiskelijoista on jo suorittanut akateemisen tutkinnon, mutta toisaalta mukaan mahtuu peruskoulupohjalta ponnistavia. Aiempien korkeakouluopintojen puuttuminen voikin olla haaste opettajille, mutta silti monet opettajat pitävät Avoimessa yliopistossa opettamista mielekkäänä.
- Avoimessa opiskelevilla on usein jo käytännön kokemusta työelämästä. He haluavat keskustella opettajien kanssa ja tuoda opetukseen omia esimerkkejään.
Jonotusta ja lomakkeen täyttöä
Nyt osa-aikaeläkkeellä oleva Leena Ylä-Anttila aloitti työt Kauppakorkeakoulun avoimen yliopiston koulutuspäällikkönä vuonna 1993, heti ensimmäisten kurssien alkaessa.
- Kauppakorkeakoulun avoin yliopisto perustettiin opetusministeriön ja korkeakoulujen välisten neuvottelujen tuloksena. Koulutus oli keskeinen lääke 1990-luvun alun lamaan ja valtiolta saatiin erilaisiin koulutusohjelmiin rahoitusta, hän kertoo.
Ensimmäiset Avoimen yliopiston kurssit olivat kesäkursseja, joita oli mainostettu Helsingin Sanomissa. Kun opetukseen halusi ilmoittautua, piti jonottaa Avoimen yliopiston toimistoon, täyttää ilmoittautumislomake ja maksaa kassalippaaseen 200 markkaa käteisellä.
- Jono jatkui jopa Hietaniemen hautausmaalle asti silloisista Hietaniemenkatu 7:ssä olevista tiloista, Ylä-Anttila muistelee.
1990-luvun loppupuolella käyttöön otettiin puhelinilmoittautuminen, mutta silloinkin opiskelupaikka piti tulla maksamaan ja lunastamaan toimistolle. Viimeiset kaksi vuotta ilmoittuminen on ollut sähköistä ja paikan on voinut maksaa nettipankissa.
Avoimen yliopiston syntymäpäiväkahvit 21.5. kello 15-16.30 Kauppakorkeakoulun päärakennuksen aulassa. Tervetuloa!
]]>Vuoden 2013 maisterihaussa Kauppakorkeakouluun hyväksyttyjen opiskelijoiden nimet on julkistettu2013-04-26T08:07:07+00:002013-04-26T08:07:07+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2ae484a2af3a8ae4811e2bbc4a71ed55ccb71cb71Aalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Kauppakorkeakoulun vuoden 2013 maisterivaiheen opiskelijavalinnan tulokset on julkistettu 26.4.2013.
]]>Väitös tuo uutta näkökulmaa markkinoinnin tuloksellisuuden mittaamiseen2013-04-22T08:56:57+00:002013-04-22T08:56:57+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2ab2a96b48f70ab2a11e2ac0ce947636ca339a339Aalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Markkinoinnin tuloksellisuus on moniulotteinen ilmiö, jonka kokonaisvaltainen kontrollointi edellyttää useampien tulosmittarien samanaikaista käyttöä. Käytännössä yritysten käyttämät markkinoinnin mittaristot ja kontrollijärjestelmät eroavat toisistaan huomattavasti. Myös järjestelmien tuottamat tulokset vaihtelevat yrityksittäin: erilaiset kontrollijärjestelmät antavat parhaan tuloksen erityyppisissä yrityksissä.
Muun muassa nämä tulokset käyvät ilmi KTM Johanna Frösénin Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimus pureutuu markkinoinnin mittarien käyttöön, markkinoinnin tuloksellisuuden mittaamiseen ja markkinoinnin kontrolliin suomalaisyrityksissä.
Markkinoinnin kontrolli sidoksissa liiketoimintakontekstiin
Tutkimus tunnistaa viisi suomalaisyrityksille ominaista tapaa mitata markkinoinnin tuloksellisuutta, jotka keskittyvät markkinoinnin vaikuttavuuden eri osa-alueisiin. Kukin mittaustavoista on tyypillisesti sidoksissa tietynlaisiin toimialoihin, yrityskokoon tai markkinaan.
Tutkimuksen löydökset korostavat erityisesti markkinoinnin tuloksellisuuden moniulotteisuutta ja kontekstisidonnaisuutta. Varsinaisia ’parhaita käytäntöjä’ markkinoinnin mittaamiseen ja kontrollointiin ei ole, vaan mittaristot ja kontrollijärjestelmät tulisi aina sovittaa yksittäisen yrityksen strategiaan, tavoitteisiin ja liiketoimintaympäristöön.
Myös vaihtoehtoisia työkaluja markkinoinnin kontrollointiin on tarjolla. Yllättävää kyllä, erityisesti pienten yritysten kohdalla muodollista tuloksellisuuden mittaamista ei aina edes tarvita – oikeanlainen yrityskulttuuri saattaa joissakin tapauksissa riittää yrityksen ja markkinoiden välisen suhteen kontrollointiin.
Tutkimus tarjoaa käytännön liike-elämälle uusia näkökulmia markkinoinnin tuloksellisuuden ja markkinoinnin kontrollin kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen sekä työkaluja mittaristojen ja kontrollijärjestelmien kehittämiseen.
Väitöstilaisuus
KTM Johanna Frösénin markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja Marketing Metrics, Marketing Performance Measurement, and Marketing Control tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.4.2013 klo 12 alkaen.
Vastaväittäjänä toimii yhdysvaltalainen professori David Stewart, joka on yksi arvostetuimpia tutkijoita ja asiantuntijoita markkinointitieteen alalla. Professori Stewart on julkaissut yli 200 tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia, kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut usean kansainvälisesti arvostetun markkinoinnin alan aikakauslehden päätoimittajana. Nykyään hän on Journal of Public Policy and Marketingin päätoimittaja ja markkinoinnin professori Loyola Marymount -yliopistossa Kaliforniassa. Akateemisen työnsä lisäksi professori Stewart toimii mm. yhdysvaltalaisen Marketing Accountability Standards Boardin (http://www.themasb.org/) vetäjänä.
Kustoksena toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen johtaja, professori Henrikki Tikkanen.
Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.
Lisätietoja: Johanna Frösén, p. 040 3538 230, johanna.frosen@aalto.fi
]]>Markkinoinnin tuloksellisuus on moniulotteinen ilmiö, jonka kokonaisvaltainen kontrollointi edellyttää useampien tulosmittarien samanaikaista käyttöä. Käytännössä yritysten käyttämät markkinoinnin mittaristot ja kontrollijärjestelmät eroavat toisistaan huomattavasti. Myös järjestelmien tuottamat tulokset vaihtelevat yrityksittäin: erilaiset kontrollijärjestelmät antavat parhaan tuloksen erityyppisissä yrityksissä.
Muun muassa nämä tulokset käyvät ilmi KTM Johanna Frösénin Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimus pureutuu markkinoinnin mittarien käyttöön, markkinoinnin tuloksellisuuden mittaamiseen ja markkinoinnin kontrolliin suomalaisyrityksissä.
Markkinoinnin kontrolli sidoksissa liiketoimintakontekstiin
Tutkimus tunnistaa viisi suomalaisyrityksille ominaista tapaa mitata markkinoinnin tuloksellisuutta, jotka keskittyvät markkinoinnin vaikuttavuuden eri osa-alueisiin. Kukin mittaustavoista on tyypillisesti sidoksissa tietynlaisiin toimialoihin, yrityskokoon tai markkinaan.
Tutkimuksen löydökset korostavat erityisesti markkinoinnin tuloksellisuuden moniulotteisuutta ja kontekstisidonnaisuutta. Varsinaisia ’parhaita käytäntöjä’ markkinoinnin mittaamiseen ja kontrollointiin ei ole, vaan mittaristot ja kontrollijärjestelmät tulisi aina sovittaa yksittäisen yrityksen strategiaan, tavoitteisiin ja liiketoimintaympäristöön.
Myös vaihtoehtoisia työkaluja markkinoinnin kontrollointiin on tarjolla. Yllättävää kyllä, erityisesti pienten yritysten kohdalla muodollista tuloksellisuuden mittaamista ei aina edes tarvita – oikeanlainen yrityskulttuuri saattaa joissakin tapauksissa riittää yrityksen ja markkinoiden välisen suhteen kontrollointiin.
Tutkimus tarjoaa käytännön liike-elämälle uusia näkökulmia markkinoinnin tuloksellisuuden ja markkinoinnin kontrollin kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen sekä työkaluja mittaristojen ja kontrollijärjestelmien kehittämiseen.
Väitöstilaisuus
KTM Johanna Frösénin markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja Marketing Metrics, Marketing Performance Measurement, and Marketing Control tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 26.4.2013 klo 12 alkaen.
Vastaväittäjänä toimii yhdysvaltalainen professori David Stewart, joka on yksi arvostetuimpia tutkijoita ja asiantuntijoita markkinointitieteen alalla. Professori Stewart on julkaissut yli 200 tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia, kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut usean kansainvälisesti arvostetun markkinoinnin alan aikakauslehden päätoimittajana. Nykyään hän on Journal of Public Policy and Marketingin päätoimittaja ja markkinoinnin professori Loyola Marymount -yliopistossa Kaliforniassa. Akateemisen työnsä lisäksi professori Stewart toimii mm. yhdysvaltalaisen Marketing Accountability Standards Boardin (http://www.themasb.org/) vetäjänä.
Kustoksena toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen johtaja, professori Henrikki Tikkanen.
Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-biz@aalto.fi tai p. 050 566 5673.
Lisätietoja: Johanna Frösén, p. 040 3538 230, johanna.frosen@aalto.fi
]]>Kauppakorkeakoulu ja Suomen Liikemies-yhdistys yhteistyöhön2013-04-17T10:23:34+00:002013-04-17T10:23:34+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2a748dbe83334a74811e28f3e510da42b971a971aAalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Suomen Liikemies-yhdistys ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ovat sopineet yhteistyöstä liittyen Vuoden Liikemiehen valitsemiseen. Suomen Liikemies-yhdistys on valinnut Vuoden Liikemiehen vuodesta 1980 alkaen. Vuoden Liikemieheksi valitaan henkilö, joka on edesauttanut pitkäaikaista menestystä liike-elämässä. Valinnassa painotetaan kykyä jatkuvaan uusiutumiseen, taitavaa riskinottoa sekä menestystä kansainvälisillä markkinoilla.
- Tämä on uusi, merkittävä yhteistyöavaus Suomen johtavan kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyössä on aistittavissa myös historian lehtien havinaa yli sadan vuoden takaa. Tuolloin Suomen Liikemies-yhdistyksen johtohenkilöt olivat perustamassa Helsingin kauppakorkeakoulua, toteaa Suomen Liikemies-yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Pärssinen.
Suomen Liikemies-yhdistyksen jäsenistä vuorineuvoksista menestyviin yrittäjiin merkittävä osa on Helsingin kauppakorkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kasvatteja.
- Toimimme alamme suunnannäyttäjänä aktiivisessa vuoropuhelussa liike-elämän kanssa. Yhteistyömme perustajamme Suomen Liikemies-yhdistyksen kanssa on tästä oivallinen esimerkki. Haluamme Vuoden Liikemiehen valinnalla tuoda esiin liike-elämän henkilöitä, joiden panos Suomen talouselämälle on esimerkillinen, sanoo Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.
Vuoden Liikemiehen 2013 valitsee yhdistyksen johtokunta jäsenistönsä ehdotusten perusteella. Vuoden liikemies 2013 julkistetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun juhlasalissa 16. syyskuuta pidettävässä seminaarissa.
Suomen Liikemies-yhdistys Suomen Liikemies-yhdistyksen perustamiskokous pidettiin marraskuussa 29. päivänä 1896. Liikemies-yhdistys perusti aikoinaan Kauppalehden v. 1898. Sen keskeiset johtohenkilöt olivat myös vaikuttamassa mm. Kauppakorkeakoulun, Liikesivistysrahaston, Liikemiesten Kauppaopiston ja Suomen Kukkasrahaston syntyyn. Jo 116-vuotias yhdistys vaalii perinteitään, mutta toimii erityisesti modernina liike-elämän verkostona ja liikemiestaitojen kehittäjänä. Suomen Liikemies-yhdistys tarjoaa jäsenilleen tilaisuuksissaan ajankohtaisia esitelmiä ja yritysvierailuja. Yhdistyksellä on noin 550 jäsentä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Aalto-yliopisto on teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Yliopisto rakentuu suomalaisille vahvuuksille ja sen päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on Suomen johtava kauppakorkeakoulu. Vuonna 1911 perustetulle Kauppakorkeakoululle on myönnetty alansa tärkeimmät kansainväliset laatuakkreditoinnit ensimmäisenä pohjoismaisena kauppakorkeakouluna. Kauppakorkeakoulu on noin 4 000 opiskelijan ja 600 henkilöstöön kuuluvan yhteisö.
]]>Suomen Liikemies-yhdistys ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ovat sopineet yhteistyöstä liittyen Vuoden Liikemiehen valitsemiseen. Suomen Liikemies-yhdistys on valinnut Vuoden Liikemiehen vuodesta 1980 alkaen. Vuoden Liikemieheksi valitaan henkilö, joka on edesauttanut pitkäaikaista menestystä liike-elämässä. Valinnassa painotetaan kykyä jatkuvaan uusiutumiseen, taitavaa riskinottoa sekä menestystä kansainvälisillä markkinoilla.
- Tämä on uusi, merkittävä yhteistyöavaus Suomen johtavan kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyössä on aistittavissa myös historian lehtien havinaa yli sadan vuoden takaa. Tuolloin Suomen Liikemies-yhdistyksen johtohenkilöt olivat perustamassa Helsingin kauppakorkeakoulua, toteaa Suomen Liikemies-yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Pärssinen.
Suomen Liikemies-yhdistyksen jäsenistä vuorineuvoksista menestyviin yrittäjiin merkittävä osa on Helsingin kauppakorkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kasvatteja.
- Toimimme alamme suunnannäyttäjänä aktiivisessa vuoropuhelussa liike-elämän kanssa. Yhteistyömme perustajamme Suomen Liikemies-yhdistyksen kanssa on tästä oivallinen esimerkki. Haluamme Vuoden Liikemiehen valinnalla tuoda esiin liike-elämän henkilöitä, joiden panos Suomen talouselämälle on esimerkillinen, sanoo Kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.
Vuoden Liikemiehen 2013 valitsee yhdistyksen johtokunta jäsenistönsä ehdotusten perusteella. Vuoden liikemies 2013 julkistetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun juhlasalissa 16. syyskuuta pidettävässä seminaarissa.
Suomen Liikemies-yhdistys Suomen Liikemies-yhdistyksen perustamiskokous pidettiin marraskuussa 29. päivänä 1896. Liikemies-yhdistys perusti aikoinaan Kauppalehden v. 1898. Sen keskeiset johtohenkilöt olivat myös vaikuttamassa mm. Kauppakorkeakoulun, Liikesivistysrahaston, Liikemiesten Kauppaopiston ja Suomen Kukkasrahaston syntyyn. Jo 116-vuotias yhdistys vaalii perinteitään, mutta toimii erityisesti modernina liike-elämän verkostona ja liikemiestaitojen kehittäjänä. Suomen Liikemies-yhdistys tarjoaa jäsenilleen tilaisuuksissaan ajankohtaisia esitelmiä ja yritysvierailuja. Yhdistyksellä on noin 550 jäsentä.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Aalto-yliopisto on teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Yliopisto rakentuu suomalaisille vahvuuksille ja sen päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu on Suomen johtava kauppakorkeakoulu. Vuonna 1911 perustetulle Kauppakorkeakoululle on myönnetty alansa tärkeimmät kansainväliset laatuakkreditoinnit ensimmäisenä pohjoismaisena kauppakorkeakouluna. Kauppakorkeakoulu on noin 4 000 opiskelijan ja 600 henkilöstöön kuuluvan yhteisö.
]]>Aalto EE:n liikevaihto loikkasi 12 miljoonaan euroon2013-04-16T06:48:22+00:002013-04-16T06:48:22+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2a661a152773aa66111e28af477d074e2d08dd08dAalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Vuosi 2012 oli Aalto University Executive Education -konsernille vahva: liikevaihto kasvoi, tulos nousi ja konsernin toiminta laajeni Ruotsiin ja Venäjälle. Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli lähes 12 miljoonaa euroa (10 M€ vuonna 2011) ja liiketulos ylsi miljoonaan euroon (0,7 M€).
Aalto EE oli toistamiseen Pohjoismaiden paras Executive MBA -ohjelman tarjoaja Financial Times -lehden kansainvälisessä vertailussa vuonna 2012. Vertailussa arvioidaan sata maailman parasta Executive MBA -ohjelmaa, ja Aalto EE oli jälleen ainoa vertailussa huomioitu suomalainen toimija. Kotimaassa Aalto EE nousi selkeästi parhaaksi yritysjohdon kouluttajaksi Talouselämä-lehden Koulutus 2012 -selvityksen mukaan. Aalto EE sai myös parhaan yleisarvosanan Taloustutkimus Oy:n tekemässä yrityskuvatutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 26 koulutusalan yritystä Suur-Helsingin vaikutusalueella.
”Omana mittarinamme käytämme johtamiskoulutuksen taloudellista jalanjälkeä ja kokonaisvaikuttavuuttamme Aalto-yhteisössä. Tämä ylitti viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa. Ilahduttavaa on, että Aalto-yliopiston professoreiden ja asiantuntijoiden osuus koulutuksissamme oli jo noin 34 prosenttia”, kuvaa toimitusjohtaja, vieraileva professori Pekka Mattila.
”Olemme johdonmukaisesti toteuttaneet kasvustrategiaamme. Viime vuotta leimasivat lukuisat investoinnit järjestelmien ja prosessien kehittämiseen. Tavoitteenamme on saavuttaa 20 miljoonan euron liikevaihto vuoden 2016 loppuun mennessä, mikä nostaa meidät kansainväliseen voimasarjaan”, luonnehtii Mattila.
Aalto EE toimii johtamisosaamisen siltana idän ja lännen välissä. Päätoimipaikkojensa Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kaikki kolme kansainvälisesti arvostetuinta laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Koulu edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.
”Jatkamme kasvuamme ja haluamme olla halutuin kumppani Pohjois-Euroopan ja Aasian kansainvälisille suuryrityksille”, Mattila jatkaa.
Avainlukuja
Vuosi 2011
Vuosi 2012
Liikevaihto, milj. euroa
10,1
11,9
Liiketulos, milj. euroa
0,7
1,0
Maat, joissa Aalto EE:n koulutusohjelmia tarjolla
6
9
Henkilöstön lukumäärä
50
56
Kansainväliset vertailut
- Executive Education, Financial Times
- Executive MBA, Financial times, Pohjoismaat
49
1
44
1
Lisätietoja: Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja, vieraileva professori Aalto University Executive Education Puhelin: +358 40 738 7221 pekka.mattila@aaltoee.fi
Aalto EE
Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.
]]>Vuosi 2012 oli Aalto University Executive Education -konsernille vahva: liikevaihto kasvoi, tulos nousi ja konsernin toiminta laajeni Ruotsiin ja Venäjälle. Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli lähes 12 miljoonaa euroa (10 M€ vuonna 2011) ja liiketulos ylsi miljoonaan euroon (0,7 M€).
Aalto EE oli toistamiseen Pohjoismaiden paras Executive MBA -ohjelman tarjoaja Financial Times -lehden kansainvälisessä vertailussa vuonna 2012. Vertailussa arvioidaan sata maailman parasta Executive MBA -ohjelmaa, ja Aalto EE oli jälleen ainoa vertailussa huomioitu suomalainen toimija. Kotimaassa Aalto EE nousi selkeästi parhaaksi yritysjohdon kouluttajaksi Talouselämä-lehden Koulutus 2012 -selvityksen mukaan. Aalto EE sai myös parhaan yleisarvosanan Taloustutkimus Oy:n tekemässä yrityskuvatutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 26 koulutusalan yritystä Suur-Helsingin vaikutusalueella.
”Omana mittarinamme käytämme johtamiskoulutuksen taloudellista jalanjälkeä ja kokonaisvaikuttavuuttamme Aalto-yhteisössä. Tämä ylitti viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa. Ilahduttavaa on, että Aalto-yliopiston professoreiden ja asiantuntijoiden osuus koulutuksissamme oli jo noin 34 prosenttia”, kuvaa toimitusjohtaja, vieraileva professori Pekka Mattila.
”Olemme johdonmukaisesti toteuttaneet kasvustrategiaamme. Viime vuotta leimasivat lukuisat investoinnit järjestelmien ja prosessien kehittämiseen. Tavoitteenamme on saavuttaa 20 miljoonan euron liikevaihto vuoden 2016 loppuun mennessä, mikä nostaa meidät kansainväliseen voimasarjaan”, luonnehtii Mattila.
Aalto EE toimii johtamisosaamisen siltana idän ja lännen välissä. Päätoimipaikkojensa Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kaikki kolme kansainvälisesti arvostetuinta laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Koulu edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.
”Jatkamme kasvuamme ja haluamme olla halutuin kumppani Pohjois-Euroopan ja Aasian kansainvälisille suuryrityksille”, Mattila jatkaa.
Avainlukuja
Vuosi 2011
Vuosi 2012
Liikevaihto, milj. euroa
10,1
11,9
Liiketulos, milj. euroa
0,7
1,0
Maat, joissa Aalto EE:n koulutusohjelmia tarjolla
6
9
Henkilöstön lukumäärä
50
56
Kansainväliset vertailut
- Executive Education, Financial Times
- Executive MBA, Financial times, Pohjoismaat
49
1
44
1
Lisätietoja: Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja, vieraileva professori Aalto University Executive Education Puhelin: +358 40 738 7221 pekka.mattila@aaltoee.fi
Aalto EE
Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston ja kansainvälisen verkoston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanilla, Kiinassa, Indonesiassa ja Venäjällä. Aalto EE:lla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS ja edustaa näin ollen 0,4 prosentin maailmanlaajuista parhaimmistoa.
]]>Suomalaisten energiankulutuksessa tapahtumassa selvä muutos2013-04-15T07:29:46+00:002013-04-15T07:29:46+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2a59e3f936a9aa59e11e2b8c437012bdd7ef77ef7Aalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Suomalaisten energiankulutuksessa on tapahtunut selvä muutos. Kulutuksen kasvu on pysähtynyt, ja uusiutuvilla energiamuodoilla ja ydinvoimalla tuotettu energia on ensimmäistä kertaa ohittanut fossiiliset polttoaineet. Suomen Akatemian Ilmastonmuutos- eli FICCA-tutkimusohjelman tutkijoiden mukaan energiankulutuksen muutokset perustuvat kansallisen tason päätösten lisäksi siihen, että yritykset, kunnat ja kansalaiset ovat oma-aloitteisesti ottaneet käyttöön uusia energiateknologioita.
”Uudet energiatilastot ja eduskunnalle annettu kansallinen energia- ja ilmastostrategia osoittavat, että suomalainen energiakäänne on pääsemässä vauhtiin”, tiivistää professori Raimo Lovio. Hän johtaa FICCA-tutkimusohjelmassa laajaa LAICA-projektia, jossa perehdytään energiainnovaatioiden paikalliseen käyttöönottoon.
Lovion mukaan suomalaista energiakäännettä tukee moni seikka. Energian kulutuksen kasvu on pysähtynyt: kulutus ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen ja odotettavissa oleva kasvu vuoteen 2020 mennessä jää hyvin pieneksi. Lisäksi viime vuonna tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän energiaa uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla kuin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella.
”Vuonna 2012 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidipäästöt olivat ensimmäistä kertaa selvästi alle vertailuvuoden 1990 tason. Kasvihuonekaasujen vähentämisen aika on siis alkanut”, Lovio sanoo. Yksi osa energiakäännettä on se, että tuontienergian korvaaminen kotimaisilla energialähteillä parantaa tulevaisuudessa kauppatasetta, luo työpaikkoja ja edistää energiateknologian vientiteollisuutta.
Puuenergia ja lämpöpumput menestyneet – tuuli- ja aurinkoenergia yleistyvät
Tähän mennessä energiakäänteen menestyneimpiä teknologioita ovat olleet puuenergia ja lämpöpumput. Lisäämällä metsähaketta sähkön ja lämmön tuotannossa on edistetty puuenergian käyttöä. Vireillä on lisäksi hankkeita, joissa puusta tuotettaisiin uudentyyppisiä polttoaineita moniin tarkoituksiin. Raimo Lovion mukaan puu on Suomen tärkein energialähde jatkossa, jos osakin näistä hankkeista toteutuu.
Lämpöpumppualalla Suomi on Euroopan johtavia maita. Jo joka toisessa uudessa omakotitalossa on maalämpöjärjestelmällä. Järjestelmät yleistyvät myös suurten kohteiden lämmittämisessä ja viilentämisessä. Lämpöpumput ovat menestyneet pk-yritysten ja kansalaisten aktiivisuuden ansiosta ilman olennaista julkista tukea. ”Muutostrendin uusin piirre on se, että hitaasti yleistyneet tuuli- ja aurinkoenergia ovat saaneet vauhtia. Tuulivoimakapasiteetti lähes kaksinkertaistuu vuonna 2013, ja vuoteen 2020 mennessä se lisääntyy moninkertaisesti. Tämä on mahdollista syöttötariffin tuella, tuulivoimaloiden huolellisella sijoittamisella sekä merituulivoiman kehittämisellä”, Lovio sanoo.
Hänen mukaansa aurinkoenergia-alalla käänne näkyy kansalaisten, yritysten ja valtionkin uudenlaisena suhtautumisena. ”Suomeen on kehittymässä aurinkoenergiaklusteri, joka toimii sekä koti- että vientimarkkinoilla. Suuret energiayhtiöt ovat ryhtyneet myymään asiakkailleen aurinkoenergiateknologiaa pienyritysten rinnalla ja kansalaisia kiinnostava aurinkojärjestelmien järkevä kytkeminen verkkoihin on toteutumassa. ”
Vuonna 2012 Suomen energiatuotteiden kauppavaje oli yli seitsemän miljardia euroa. Kun energian tuotanto ja kulutus muuttuvat, vaje supistuu lähivuosina kahden miljardin euron verran. Tämä luo uusia työpaikkoja monille aloille. Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut liikenteessä, valaistuksessa ja rakennusten lämmittämisessä kehittyvät nopeasti. Energiaratkaisut ovat suomalaisen cleantech-viennin lupaavin ala.
Suomen Akatemian Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta (FICCA) -tutkimusohjelman LAICA-hanke on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, Suomen ympäristökeskuksen ja kuluttajatutkimuskeskuksen yhteishanke ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun.
Katso myös videohaastattelu http://youtu.be/BKygEnI6Xts
Lisätietoja:
Professori Raimo Lovio, hankkeen vastuullinen johtaja, Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi(at)aalto.fi,
p. 040 353 8242
Suomen Akatemian FICCA-tutkimusohjelmasta:
Ohjelmapäällikkö Paavo-Petri Ahonen, Suomen Akatemia, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5005
Ohjelmapäällikkö Tuula Aarnio, Suomen Akatemia, etunimi.sukunimi(at)aka.fi p. 029 533 5146
]]>Suomalaisten energiankulutuksessa on tapahtunut selvä muutos. Kulutuksen kasvu on pysähtynyt, ja uusiutuvilla energiamuodoilla ja ydinvoimalla tuotettu energia on ensimmäistä kertaa ohittanut fossiiliset polttoaineet. Suomen Akatemian Ilmastonmuutos- eli FICCA-tutkimusohjelman tutkijoiden mukaan energiankulutuksen muutokset perustuvat kansallisen tason päätösten lisäksi siihen, että yritykset, kunnat ja kansalaiset ovat oma-aloitteisesti ottaneet käyttöön uusia energiateknologioita.
”Uudet energiatilastot ja eduskunnalle annettu kansallinen energia- ja ilmastostrategia osoittavat, että suomalainen energiakäänne on pääsemässä vauhtiin”, tiivistää professori Raimo Lovio. Hän johtaa FICCA-tutkimusohjelmassa laajaa LAICA-projektia, jossa perehdytään energiainnovaatioiden paikalliseen käyttöönottoon.
Lovion mukaan suomalaista energiakäännettä tukee moni seikka. Energian kulutuksen kasvu on pysähtynyt: kulutus ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen ja odotettavissa oleva kasvu vuoteen 2020 mennessä jää hyvin pieneksi. Lisäksi viime vuonna tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän energiaa uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla kuin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella.
”Vuonna 2012 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidipäästöt olivat ensimmäistä kertaa selvästi alle vertailuvuoden 1990 tason. Kasvihuonekaasujen vähentämisen aika on siis alkanut”, Lovio sanoo. Yksi osa energiakäännettä on se, että tuontienergian korvaaminen kotimaisilla energialähteillä parantaa tulevaisuudessa kauppatasetta, luo työpaikkoja ja edistää energiateknologian vientiteollisuutta.
Puuenergia ja lämpöpumput menestyneet – tuuli- ja aurinkoenergia yleistyvät
Tähän mennessä energiakäänteen menestyneimpiä teknologioita ovat olleet puuenergia ja lämpöpumput. Lisäämällä metsähaketta sähkön ja lämmön tuotannossa on edistetty puuenergian käyttöä. Vireillä on lisäksi hankkeita, joissa puusta tuotettaisiin uudentyyppisiä polttoaineita moniin tarkoituksiin. Raimo Lovion mukaan puu on Suomen tärkein energialähde jatkossa, jos osakin näistä hankkeista toteutuu.
Lämpöpumppualalla Suomi on Euroopan johtavia maita. Jo joka toisessa uudessa omakotitalossa on maalämpöjärjestelmällä. Järjestelmät yleistyvät myös suurten kohteiden lämmittämisessä ja viilentämisessä. Lämpöpumput ovat menestyneet pk-yritysten ja kansalaisten aktiivisuuden ansiosta ilman olennaista julkista tukea. ”Muutostrendin uusin piirre on se, että hitaasti yleistyneet tuuli- ja aurinkoenergia ovat saaneet vauhtia. Tuulivoimakapasiteetti lähes kaksinkertaistuu vuonna 2013, ja vuoteen 2020 mennessä se lisääntyy moninkertaisesti. Tämä on mahdollista syöttötariffin tuella, tuulivoimaloiden huolellisella sijoittamisella sekä merituulivoiman kehittämisellä”, Lovio sanoo.
Hänen mukaansa aurinkoenergia-alalla käänne näkyy kansalaisten, yritysten ja valtionkin uudenlaisena suhtautumisena. ”Suomeen on kehittymässä aurinkoenergiaklusteri, joka toimii sekä koti- että vientimarkkinoilla. Suuret energiayhtiöt ovat ryhtyneet myymään asiakkailleen aurinkoenergiateknologiaa pienyritysten rinnalla ja kansalaisia kiinnostava aurinkojärjestelmien järkevä kytkeminen verkkoihin on toteutumassa. ”
Vuonna 2012 Suomen energiatuotteiden kauppavaje oli yli seitsemän miljardia euroa. Kun energian tuotanto ja kulutus muuttuvat, vaje supistuu lähivuosina kahden miljardin euron verran. Tämä luo uusia työpaikkoja monille aloille. Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut liikenteessä, valaistuksessa ja rakennusten lämmittämisessä kehittyvät nopeasti. Energiaratkaisut ovat suomalaisen cleantech-viennin lupaavin ala.
Suomen Akatemian Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta (FICCA) -tutkimusohjelman LAICA-hanke on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, Suomen ympäristökeskuksen ja kuluttajatutkimuskeskuksen yhteishanke ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun.
Katso myös videohaastattelu http://youtu.be/BKygEnI6Xts
Lisätietoja:
Professori Raimo Lovio, hankkeen vastuullinen johtaja, Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi(at)aalto.fi,
p. 040 353 8242
Suomen Akatemian FICCA-tutkimusohjelmasta:
Ohjelmapäällikkö Paavo-Petri Ahonen, Suomen Akatemia, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5005
Ohjelmapäällikkö Tuula Aarnio, Suomen Akatemia, etunimi.sukunimi(at)aka.fi p. 029 533 5146
]]>Kauppakorkeakoulun opiskelija voitti vero-oikeuden opiskelijoiden kilpailun2013-04-10T06:39:26+00:002013-04-10T06:39:26+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2a1a96386be28a1a911e283540f7f7976d128d128Aalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat menestyivät vero-oikeuden opiskelijoille tarkoitetussa kilpailussa.
Kauppakorkeakoulussa ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Tuomas Kiviranta voitti Suomen Young Tax Professional of the Year -kilpailun. Kiviranta edustaa Suomea kilpailun kansainvälisessä finaalissa elokuussa.
Myös kakkossija meni samaan kouluun, sillä toiseksi tuli Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Alpo Luostarinen. Kolmanneksi sijoittui Lotta Siitari Svenska Handelshögskolanista.
Kilpailun järjesti Ernst & Young ja kolme parasta saavat rahapalkintojen ohella syksyksi 2013 harjoittelupaikan Suomen Ernst & Youngin veropalveluissa.
Lisätietoja Young Tax Professional of the Year -kilpailusta Ernst & Youngin verkkosivuilta
]]>Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat menestyivät vero-oikeuden opiskelijoille tarkoitetussa kilpailussa.
Kauppakorkeakoulussa ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Tuomas Kiviranta voitti Suomen Young Tax Professional of the Year -kilpailun. Kiviranta edustaa Suomea kilpailun kansainvälisessä finaalissa elokuussa.
Myös kakkossija meni samaan kouluun, sillä toiseksi tuli Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Alpo Luostarinen. Kolmanneksi sijoittui Lotta Siitari Svenska Handelshögskolanista.
Kilpailun järjesti Ernst & Young ja kolme parasta saavat rahapalkintojen ohella syksyksi 2013 harjoittelupaikan Suomen Ernst & Youngin veropalveluissa.
Lisätietoja Young Tax Professional of the Year -kilpailusta Ernst & Youngin verkkosivuilta
]]>Vuorineuvos Matti Sundbergin laaturahaston apuraha kahdelle laaduntutkijalle2013-04-09T13:01:51+00:002013-04-09T13:01:51+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2a115a511f40aa11511e29957431820aa590d590dAalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Vuorineuvos Matti Sundbergin laaturahaston vuoden 2012 apurahan saa kaksi laadun tutkijaa.
2500 euron apurahan saa kauppatieteiden maisteri Antti Miihkinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitokselta. Miihkisen väitöskirja Essays on Corporate Risk and Transition Disclosures in the IFRS Era tarkastettiin 15.3.2013.
KTM Miihkisen väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten pörssiyritysten riskitiedottamisen laatu parani, kun kirjanpitolautakunta vuonna 2006 antoi riskitiedottamisesta yksityiskohtaisen kansallisen ohjeistuksen ja täsmensi kirjanpitolain vaatimuksia. Laadukkaalla riskitiedottamisella havaittiin myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia osakemarkkinoilla.
Lisäksi Miihkinen tutki yritysten siirtymätiedotusta sijoittajille liittyen EU:ssa 2005 voimaan astuneisiin pörssiyhtiöille suunnattuihin kansainvälisiin kirjanpito- ja tilinpäätösstandardeihin (IFRS) ja havaitsi, että autoritaarinen ja aktiivisesti markkinoitu siirtymätiedotussuositus oli tehokas tapa parantaa tiedottamista.
2500 euron apurahan saa M.Sc. Lina Jin Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittelyn laitokselta. Jin valmistelee väitöskirjaa työnimellä Perceptual Objective Assessment for Digital Images.
M.Sc. Jinin tutkimus liittyy digitaalisen videokuvan laadun arviointiin, joka on yksi kuvan ja videon käsittelyn haastavista perusongelmista. Kuvan laadun arviointi on pohjana kuvankäsittelyalgoritmien ja –järjestelmien kehittämiselle. Tavoitteena on arvioida kuvan ja videon laatua automaattisesti suhteessa katselijan kokemaan kuvan laatuun. Tutkimuksessaan M.Sc. Jin analysoi erilaisia 2D ja 3D kuva- ja videonäytteitä, analysoiden katsojan kokemaa laatua eri kuvanäytteillä. Tulosten perusteella voidaan määrittää automaattisen laadunvalvontajärjestelmän mittaamat parametrit siten, että niiden vastaavuus katsojan kokemaan subjektiiviseen laatuun olisi mahdollisimman hyvä.
Vuorineuvos Matti Sundbergin laaturahasto perustettiin Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2002. Rahastosta jaetaan vuosittain apuraha henkilölle, joka on saavuttanut menestystä laatuun liittyvän tutkimuksen tai opetuksen alalla. Laaturahastoa hallinnoi Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu.
Laaturahaston puheenjohtaja: tekniikan tohtori Antti Zitting, puh. 019 7787 410
]]>Vuorineuvos Matti Sundbergin laaturahaston vuoden 2012 apurahan saa kaksi laadun tutkijaa.
2500 euron apurahan saa kauppatieteiden maisteri Antti Miihkinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitokselta. Miihkisen väitöskirja Essays on Corporate Risk and Transition Disclosures in the IFRS Era tarkastettiin 15.3.2013.
KTM Miihkisen väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaisten pörssiyritysten riskitiedottamisen laatu parani, kun kirjanpitolautakunta vuonna 2006 antoi riskitiedottamisesta yksityiskohtaisen kansallisen ohjeistuksen ja täsmensi kirjanpitolain vaatimuksia. Laadukkaalla riskitiedottamisella havaittiin myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia osakemarkkinoilla.
Lisäksi Miihkinen tutki yritysten siirtymätiedotusta sijoittajille liittyen EU:ssa 2005 voimaan astuneisiin pörssiyhtiöille suunnattuihin kansainvälisiin kirjanpito- ja tilinpäätösstandardeihin (IFRS) ja havaitsi, että autoritaarinen ja aktiivisesti markkinoitu siirtymätiedotussuositus oli tehokas tapa parantaa tiedottamista.
2500 euron apurahan saa M.Sc. Lina Jin Tampereen teknillisen yliopiston signaalinkäsittelyn laitokselta. Jin valmistelee väitöskirjaa työnimellä Perceptual Objective Assessment for Digital Images.
M.Sc. Jinin tutkimus liittyy digitaalisen videokuvan laadun arviointiin, joka on yksi kuvan ja videon käsittelyn haastavista perusongelmista. Kuvan laadun arviointi on pohjana kuvankäsittelyalgoritmien ja –järjestelmien kehittämiselle. Tavoitteena on arvioida kuvan ja videon laatua automaattisesti suhteessa katselijan kokemaan kuvan laatuun. Tutkimuksessaan M.Sc. Jin analysoi erilaisia 2D ja 3D kuva- ja videonäytteitä, analysoiden katsojan kokemaa laatua eri kuvanäytteillä. Tulosten perusteella voidaan määrittää automaattisen laadunvalvontajärjestelmän mittaamat parametrit siten, että niiden vastaavuus katsojan kokemaan subjektiiviseen laatuun olisi mahdollisimman hyvä.
Vuorineuvos Matti Sundbergin laaturahasto perustettiin Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2002. Rahastosta jaetaan vuosittain apuraha henkilölle, joka on saavuttanut menestystä laatuun liittyvän tutkimuksen tai opetuksen alalla. Laaturahastoa hallinnoi Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu.
Laaturahaston puheenjohtaja: tekniikan tohtori Antti Zitting, puh. 019 7787 410
]]>Ilman luovaa intohimoa mikään ei muutu2013-04-09T06:29:28+00:002013-04-09T06:29:28+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2a0ded4c3c5c0a0de11e2943f99758781f48bf48bAalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>- Jollei ole luovaa intohimoa, mikään ei muutu. Maailman muuttamiseen tarvitaan luovaa intohimoa jollain tavalla. En usko, että mikään muu asia muuttaa maailmaa, toteaa professori Mikko Koria Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Positiivisen syklin kautta luodaan uutta, sen sijaan kieltojen ja huonojen esimerkkien kautta ei saada muutosta aikaiseksi, hän jatkaa.
Mikko Koria on mukana keskustelemassa luovasta intohimosta perjantaina 12.4. Otaniemessä. Tällöin erilaisia näkökulmia luovuuteen, intohimoon ja menestykseen esittävät yrittäjyyden, tutkimuksen, yhteiskunnallisen päätöksenteon, huippu-urheilun ja taiteen edustajat.
Menestys mitataan yhteisön kautta
Koria keskittyy omassa tutkimuksessaan mm. luovan talouden johtamiseen. Hänen mukaansa intohimo on se, mikä ajaa tutkimusta: tiedon tai uuden ymmärtämisen intohimo tai joskus jopa tekemisen intohimo.
- Ihmiset haluavat tehdä sellaisia asioita, jotka kiinnostavat. Toki tutkimus on myös työtäkin mutta intohimo ajaa sitä kohti uutta.
Koria pohtii menestyksen määritelmää seuraavasti: - Menestys on sidoksissa siihen, mitä me itse ajattelemme sillä eikä sille ole mitään yhteismitallista määritelmää. Jokainen janoaa kollegoiden ja sidosryhmien hyväksyntää, se ajaa ihmisten tekemistä. Menestys mitataankin yhteisön kautta: yhteisöllä on iso merkitys. Yhteisö saa ihmisen tuntemaan menestyneeksi siten että se tukee ihmistä tekemisessä ja intohimossaan.
- Yhteisö tukee ihmisten menestymistä, prosesseja, lopputulemaa ja oppimista ja kyvykkyyttä: yhteisön menestys on sidoksissa yksilön menestykseen. Molemmat tavallaan ruokkivat toinen toistaan, toteaa Koria.
Aalto Business and Innovation Insights 2013 -paneelitilaisuus järjestetään 12.4. TIlaisuuden aiheena on luova intohimo ja miten se muuttaa yrityksiä sekä koko yhteiskuntaa.
Joukko oman alansa huippuja kokoontuu Otaniemeen keskustelemaan kuinka he ovat hyödyntäneet näitä ominaisuuksia omassa menestyksessään.
Aiheesta keskustelevat:
Pia Erkinheimo, Head of Crowds & Communities, TIVIT
Jarmo Eskelinen, CEO, Forum Virium Helsinki
Mikael Jungner, kansanedustaja
Mikko Koria, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Kiira Korpi, taitoluistelija ja olympiaurheilija
Susanna Rahkamo, puheenjohtaja, Suomen Taitoluisteluliitto
Mika Sulin, pääsihteeri, Suomen Olympiakomitea
Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille.
Tilaisuuden järjestävät Aalto Service Factory, Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskus (CKIR) ja Aalto Future Club. Yhteistyössä ovat mukana Aalto-yliopisto, Suomen Taitoluisteluliitto, Espoon kaupunki ja Suomen olympiakomitea.
]]>- Jollei ole luovaa intohimoa, mikään ei muutu. Maailman muuttamiseen tarvitaan luovaa intohimoa jollain tavalla. En usko, että mikään muu asia muuttaa maailmaa, toteaa professori Mikko Koria Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Positiivisen syklin kautta luodaan uutta, sen sijaan kieltojen ja huonojen esimerkkien kautta ei saada muutosta aikaiseksi, hän jatkaa.
Mikko Koria on mukana keskustelemassa luovasta intohimosta perjantaina 12.4. Otaniemessä. Tällöin erilaisia näkökulmia luovuuteen, intohimoon ja menestykseen esittävät yrittäjyyden, tutkimuksen, yhteiskunnallisen päätöksenteon, huippu-urheilun ja taiteen edustajat.
Menestys mitataan yhteisön kautta
Koria keskittyy omassa tutkimuksessaan mm. luovan talouden johtamiseen. Hänen mukaansa intohimo on se, mikä ajaa tutkimusta: tiedon tai uuden ymmärtämisen intohimo tai joskus jopa tekemisen intohimo.
- Ihmiset haluavat tehdä sellaisia asioita, jotka kiinnostavat. Toki tutkimus on myös työtäkin mutta intohimo ajaa sitä kohti uutta.
Koria pohtii menestyksen määritelmää seuraavasti: - Menestys on sidoksissa siihen, mitä me itse ajattelemme sillä eikä sille ole mitään yhteismitallista määritelmää. Jokainen janoaa kollegoiden ja sidosryhmien hyväksyntää, se ajaa ihmisten tekemistä. Menestys mitataankin yhteisön kautta: yhteisöllä on iso merkitys. Yhteisö saa ihmisen tuntemaan menestyneeksi siten että se tukee ihmistä tekemisessä ja intohimossaan.
- Yhteisö tukee ihmisten menestymistä, prosesseja, lopputulemaa ja oppimista ja kyvykkyyttä: yhteisön menestys on sidoksissa yksilön menestykseen. Molemmat tavallaan ruokkivat toinen toistaan, toteaa Koria.
Aalto Business and Innovation Insights 2013 -paneelitilaisuus järjestetään 12.4. TIlaisuuden aiheena on luova intohimo ja miten se muuttaa yrityksiä sekä koko yhteiskuntaa.
Joukko oman alansa huippuja kokoontuu Otaniemeen keskustelemaan kuinka he ovat hyödyntäneet näitä ominaisuuksia omassa menestyksessään.
Aiheesta keskustelevat:
Pia Erkinheimo, Head of Crowds & Communities, TIVIT
Jarmo Eskelinen, CEO, Forum Virium Helsinki
Mikael Jungner, kansanedustaja
Mikko Koria, professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Kiira Korpi, taitoluistelija ja olympiaurheilija
Susanna Rahkamo, puheenjohtaja, Suomen Taitoluisteluliitto
Mika Sulin, pääsihteeri, Suomen Olympiakomitea
Tilaisuus on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille.
Tilaisuuden järjestävät Aalto Service Factory, Tiedon ja innovaatioiden tutkimuskeskus (CKIR) ja Aalto Future Club. Yhteistyössä ovat mukana Aalto-yliopisto, Suomen Taitoluisteluliitto, Espoon kaupunki ja Suomen olympiakomitea.
]]>Eettisyydestä kilpailuvaltti2013-04-08T08:03:23+00:002013-04-08T08:03:23+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2a022c902e16aa02211e2b3ec898f151aeaabeaabAalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Kestävän kehityksen edistäminen ja yhteiskuntavastuullinen toiminta voi olla yritykselle hyvä kilpailuvaltti, kertoo Kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.
Minna Halmeenmukaan moni yritys säästää jo kustannuksissa, jos sen myymä tuote tai palvelu tehdään ekologisesti – pienemmällä energiankulutuksella tai vähemmillä materiaaleilla.
Kilpailuedun saavuttaminen riippuu silti pitkälti siitä, miten hyvin yritys löytää vastuullisuudesta kiinnostuneet kuluttajat tai yritysasiakkaat. Esimerkiksi veden säästämiseen tarkoitettu ratkaisu ei ehkä Suomen markkinoilla olisi myyntihitti, Halme arvioi.
− Kilpailuetuun vaikuttaa se, miten merkittäväksi kuluttajat kokevat juuri sen ympäristö- tai yhteisvastuukysymyksen, johon yritys tarjoaa ratkaisua.
Jos yrityksen kauppaaman tuotteen tai palvelun hinta on selvästi korkeampi, mihin kuluttajat ovat tottuneet, on kilpailuedun saavuttaminen toki vaikeampaa.
− Kalliimpi hinta pitää pystyä perustelemaan vaikka sillä, että tuote on luomua tai yrityksen hankintaketjussa työntekijöille on maksettu reilua palkkaa.
Kaikin puolin eettistä
Kun yritys on perustettu ratkomaan ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyvää ongelmaa, pitää toiminnan olla läpikotaisin eettistä.
− Heti kun yrityksen toiminta alkaa, vastuullisuus pitää harkita kokonaisvaltaisesti. Ei riitä, että jokin ympäristöaspekti on kunnossa, jos yritys maksaa työntekijöilleen riistopalkkaa.
Aina startup-yritys ei pysty heti kättelyssä suunnittelemaan liiketoimintamalliaan sellaiseksi, että jokainen vastuullisuusulottuvuus on kunnossa.
̶ Yrityksellä pitää kuitenkin olla idea siitä, miten asioita parannetaan sitten, kun toiminta laajenee, Halme painottaa.
Vastuullinen kohtaa ennakkoluuloja
Valitettavasti myös alkurahoituksen saaminen voi olla korostuneen vaikeaa ympäristöinnovaatioille tai yhteiskunnallista vastuullisuutta edistävälle yritykselle. Tyypillisesti esimerkiksi aloitteleville tietoliikenneteknologia- tai uusmediayrityksille rahoitusta heruu huomattavasti helpommin.
̶ Ekologista tai sosiaalisesti vastuullista liiketoimintamallia kehittävä startup kohtaa usein ennakkoluuloja, sillä helposti luullaan, ettei ympäristöä tai yhteiskuntaa auttava liiketoiminta voi olla tuottoisaa.
Join Our Core -luentosarja ja -yrityskilpailu
Ben & Jerry's ja Aalto University Executive Education järjestävät luentosarjan, joka tarjoaa lisää tuoreita näkökulmia vastuullisesta yrittäjyydestä ja luo vuoropuhelua startup-yrittäjien, akateemisen maailman ja liike-elämän välillä.
Kaikille avoimet luennot 15.–16.4. klo 12–16, Aalto EE, Mechelininkatu 3 C, Helsinki.
Join Our Core -yrityskilpailussa etsitään vastuullisen liiketoimintamallin mukaan toimivia yrityksiä. Suomen ehdokkaiden joukosta valitaan kaksi finalistia Lontoossa kesäkuussa pidettävään loppukilpailuun. Ilmoittautumiset 3.5. mennessä.
]]>Kestävän kehityksen edistäminen ja yhteiskuntavastuullinen toiminta voi olla yritykselle hyvä kilpailuvaltti, kertoo Kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.
Minna Halmeenmukaan moni yritys säästää jo kustannuksissa, jos sen myymä tuote tai palvelu tehdään ekologisesti – pienemmällä energiankulutuksella tai vähemmillä materiaaleilla.
Kilpailuedun saavuttaminen riippuu silti pitkälti siitä, miten hyvin yritys löytää vastuullisuudesta kiinnostuneet kuluttajat tai yritysasiakkaat. Esimerkiksi veden säästämiseen tarkoitettu ratkaisu ei ehkä Suomen markkinoilla olisi myyntihitti, Halme arvioi.
− Kilpailuetuun vaikuttaa se, miten merkittäväksi kuluttajat kokevat juuri sen ympäristö- tai yhteisvastuukysymyksen, johon yritys tarjoaa ratkaisua.
Jos yrityksen kauppaaman tuotteen tai palvelun hinta on selvästi korkeampi, mihin kuluttajat ovat tottuneet, on kilpailuedun saavuttaminen toki vaikeampaa.
− Kalliimpi hinta pitää pystyä perustelemaan vaikka sillä, että tuote on luomua tai yrityksen hankintaketjussa työntekijöille on maksettu reilua palkkaa.
Kaikin puolin eettistä
Kun yritys on perustettu ratkomaan ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyvää ongelmaa, pitää toiminnan olla läpikotaisin eettistä.
− Heti kun yrityksen toiminta alkaa, vastuullisuus pitää harkita kokonaisvaltaisesti. Ei riitä, että jokin ympäristöaspekti on kunnossa, jos yritys maksaa työntekijöilleen riistopalkkaa.
Aina startup-yritys ei pysty heti kättelyssä suunnittelemaan liiketoimintamalliaan sellaiseksi, että jokainen vastuullisuusulottuvuus on kunnossa.
̶ Yrityksellä pitää kuitenkin olla idea siitä, miten asioita parannetaan sitten, kun toiminta laajenee, Halme painottaa.
Vastuullinen kohtaa ennakkoluuloja
Valitettavasti myös alkurahoituksen saaminen voi olla korostuneen vaikeaa ympäristöinnovaatioille tai yhteiskunnallista vastuullisuutta edistävälle yritykselle. Tyypillisesti esimerkiksi aloitteleville tietoliikenneteknologia- tai uusmediayrityksille rahoitusta heruu huomattavasti helpommin.
̶ Ekologista tai sosiaalisesti vastuullista liiketoimintamallia kehittävä startup kohtaa usein ennakkoluuloja, sillä helposti luullaan, ettei ympäristöä tai yhteiskuntaa auttava liiketoiminta voi olla tuottoisaa.
Join Our Core -luentosarja ja -yrityskilpailu
Ben & Jerry's ja Aalto University Executive Education järjestävät luentosarjan, joka tarjoaa lisää tuoreita näkökulmia vastuullisesta yrittäjyydestä ja luo vuoropuhelua startup-yrittäjien, akateemisen maailman ja liike-elämän välillä.
Kaikille avoimet luennot 15.–16.4. klo 12–16, Aalto EE, Mechelininkatu 3 C, Helsinki.
Join Our Core -yrityskilpailussa etsitään vastuullisen liiketoimintamallin mukaan toimivia yrityksiä. Suomen ehdokkaiden joukosta valitaan kaksi finalistia Lontoossa kesäkuussa pidettävään loppukilpailuun. Ilmoittautumiset 3.5. mennessä.
]]>Ilmoittautuminen avoimen yliopiston kesäkursseille alkaa 9.4.2013-04-03T09:12:23+00:002013-04-03T09:12:23+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e29c3e98a165429c3e11e2a7b9e378f25aff7fff7fAalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Ilmoittautuminen Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kesäkursseille alkaa 9.4.
Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kesätarjonnassa on kursseja kauppatieteelliseltä, teknilliseltä ja taideteolliselta alalta sekä kielikursseja.
Aalto-yliopiston eri korkeakoulujen tutkintovaatimusten mukaiset kurssit ovat avoimia kaikille. Kursseja järjestetään Helsingissä, Espoossa ja Mikkelissä.
Kurssit ovat laajuudeltaan 1 -10 opintopistettä. Osallistumismaksu (10€/opintopiste) maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.
]]>Ilmoittautuminen Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kesäkursseille alkaa 9.4.
Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kesätarjonnassa on kursseja kauppatieteelliseltä, teknilliseltä ja taideteolliselta alalta sekä kielikursseja.
Aalto-yliopiston eri korkeakoulujen tutkintovaatimusten mukaiset kurssit ovat avoimia kaikille. Kursseja järjestetään Helsingissä, Espoossa ja Mikkelissä.
Kurssit ovat laajuudeltaan 1 -10 opintopistettä. Osallistumismaksu (10€/opintopiste) maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.
]]>Manuel Bagues ja Yao Pan nimitetty taloustieteen apulaisprofessoreiksi2013-03-28T11:17:58+00:002013-03-28T11:17:58+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2979925526a72979911e2931da7204611f599f599Aalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani on nimittänyt Ph.D. Manuel Baguesin ja Ph.D.cand. Yao Panin Aalto-yliopiston tenure track -urajärjestelmän mukaisiin apulaisprofessorin (Assistant Professor) tehtäviin 1.8.2013-31.7.2016 väliseksi ajaksi.
Bagues on nimitetty 2. tasolle ja Pan 1. tasolle. Panin nimitys tulee voimaan edellyttäen että hän on suorittanut tohtorintutkintonsa.
Molempien professuurien ala on taloustiede. Baguesin tutkimusalana on henkilöstön ja koulutuksen taloustiede. Pan on keskittynyt tutkimuksessaan kehitys- ja työn taloustieteeseen.
]]>Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani on nimittänyt Ph.D. Manuel Baguesin ja Ph.D.cand. Yao Panin Aalto-yliopiston tenure track -urajärjestelmän mukaisiin apulaisprofessorin (Assistant Professor) tehtäviin 1.8.2013-31.7.2016 väliseksi ajaksi.
Bagues on nimitetty 2. tasolle ja Pan 1. tasolle. Panin nimitys tulee voimaan edellyttäen että hän on suorittanut tohtorintutkintonsa.
Molempien professuurien ala on taloustiede. Baguesin tutkimusalana on henkilöstön ja koulutuksen taloustiede. Pan on keskittynyt tutkimuksessaan kehitys- ja työn taloustieteeseen.
]]>Mursut aloittavat uudistuneessa kandidaattiohjelmassa2013-03-25T09:32:51+00:002013-03-25T09:32:51+00:00http://biz.aalto.fi/fi/midcom-permalink-1e2952ef68c0b06952e11e2b3f5e3b7940960e160e1Aalto-www <verkkotoimitus@aalto.fi>Kauppakorkeakoulun kandidaatti- ja maisteritutkinnot uudistuvat syksyllä 2013. Uudet kauppatieteen opiskelijat eli mursut aloittavat syksyllä opintonsa uudistuneessa kandidaatin ohjelmassa, joka tarjoaa entistä paremmin työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.
Opetusmenetelminä käytetään pienryhmäopetusta, uusien oppimisteknologioiden suomia mahdollisuuksia sekä opetustapaa, jossa ratkotaan todellisia yrityselämän haasteita.
Lisäksi kandidaattiohjelma tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää Aalto-yliopiston monitieteellisyyttä yhdistämällä tekniikkaa ja muotoilua kaupalliseen koulutukseen.
- Teemme mahdolliseksi opintojen suorittamisen myös muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa. Lisäämme poikkitieteellisyyttä myös kauppatieteellisen alan sisällä, sanoo opetuksen varadekaani, Helsingin kandidaattiohjelman johtaja Seppo Ikäheimo.
Vahvat valmiudet työelämään
Kyky hahmottaa laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia, valmius toimia monikulttuurisessa ympäristössä, yrittäjähenkisyys, eettisyys sekä ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot ovat työelämässä entistä tärkeämpiä taitoja. Kandidaattiohjelmassa näihin ominaisuuksiin on kiinnitetty erityistä huomiota.
Opetus nivoutuu entistä vahvemmin työelämään. Syksyllä 2013 Helsingissä aloittavat uudet kauppatieteen kandidaattiopiskelijat tutustuvat Rovion liiketoimintaan heti opintojensa alussa. Lisäksi työharjoittelu on sisällytetty opiskeluun.
Valittavana kahdeksan erikoistumisaluetta
Helsingissä aloittava kauppatieteellinen kandidaattiohjelma etenee laaja-alaisesta liiketaloustieteiden tarkastelusta kohti erikoistumisalueita. Kandidaatin tutkinnossa voi erikoistua johtamiseen, markkinointiin, viestintään, laskentatoimeen, yritysjuridiikkaan, rahoitukseen, taloustieteeseen tai liiketoiminnan teknologiaan. Erikoistumisalueeseen haetaan ensimmäisen lukuvuoden päätteeksi. Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää kokopäiväisesti opiskellen kolme vuotta.
Vuonna 2013 aloittavan Helsingin kandidaattiohjelman tutkintokieli on suomi, mutta opetusta on runsaasti myös englanniksi. Kauppatieteellisen alan toinen kandidaattiohjelma on Mikkelissä, ja sen tutkinto- ja opetuskieli on englanti. Helsingin kandidaattiohjelmaan hyväksytyt opiskelijat saavat tutkinnonsuoritusoikeuden myös kauppatieteiden maisterin tutkintoon.
]]>Kauppakorkeakoulun kandidaatti- ja maisteritutkinnot uudistuvat syksyllä 2013. Uudet kauppatieteen opiskelijat eli mursut aloittavat syksyllä opintonsa uudistuneessa kandidaatin ohjelmassa, joka tarjoaa entistä paremmin työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.
Opetusmenetelminä käytetään pienryhmäopetusta, uusien oppimisteknologioiden suomia mahdollisuuksia sekä opetustapaa, jossa ratkotaan todellisia yrityselämän haasteita.
Lisäksi kandidaattiohjelma tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää Aalto-yliopiston monitieteellisyyttä yhdistämällä tekniikkaa ja muotoilua kaupalliseen koulutukseen.
- Teemme mahdolliseksi opintojen suorittamisen myös muissa Aalto-yliopiston korkeakouluissa. Lisäämme poikkitieteellisyyttä myös kauppatieteellisen alan sisällä, sanoo opetuksen varadekaani, Helsingin kandidaattiohjelman johtaja Seppo Ikäheimo.
Vahvat valmiudet työelämään
Kyky hahmottaa laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia, valmius toimia monikulttuurisessa ympäristössä, yrittäjähenkisyys, eettisyys sekä ryhmätyöskentely- ja vuorovaikutustaidot ovat työelämässä entistä tärkeämpiä taitoja. Kandidaattiohjelmassa näihin ominaisuuksiin on kiinnitetty erityistä huomiota.
Opetus nivoutuu entistä vahvemmin työelämään. Syksyllä 2013 Helsingissä aloittavat uudet kauppatieteen kandidaattiopiskelijat tutustuvat Rovion liiketoimintaan heti opintojensa alussa. Lisäksi työharjoittelu on sisällytetty opiskeluun.
Valittavana kahdeksan erikoistumisaluetta
Helsingissä aloittava kauppatieteellinen kandidaattiohjelma etenee laaja-alaisesta liiketaloustieteiden tarkastelusta kohti erikoistumisalueita. Kandidaatin tutkinnossa voi erikoistua johtamiseen, markkinointiin, viestintään, laskentatoimeen, yritysjuridiikkaan, rahoitukseen, taloustieteeseen tai liiketoiminnan teknologiaan. Erikoistumisalueeseen haetaan ensimmäisen lukuvuoden päätteeksi. Kandidaatin tutkinnon suorittaminen kestää kokopäiväisesti opiskellen kolme vuotta.
Vuonna 2013 aloittavan Helsingin kandidaattiohjelman tutkintokieli on suomi, mutta opetusta on runsaasti myös englanniksi. Kauppatieteellisen alan toinen kandidaattiohjelma on Mikkelissä, ja sen tutkinto- ja opetuskieli on englanti. Helsingin kandidaattiohjelmaan hyväksytyt opiskelijat saavat tutkinnonsuoritusoikeuden myös kauppatieteiden maisterin tutkintoon.
Muun muassa nämä tulokset käyvät ilmi KTM Johanna Frösénin Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimus pureutuu markkinoinnin mittarien käyttöön, markkinoinnin tuloksellisuuden mittaamiseen ja markkinoinnin kontrolliin suomalaisyrityksissä.
”Uudet energiatilastot ja eduskunnalle annettu kansallinen energia- ja ilmastostrategia osoittavat, että suomalainen energiakäänne on pääsemässä vauhtiin”, tiivistää professori Raimo Lovio. Hän johtaa FICCA-tutkimusohjelmassa laajaa LAICA-projektia, jossa perehdytään energiainnovaatioiden paikalliseen käyttöönottoon.
- Ihmiset haluavat tehdä sellaisia asioita, jotka kiinnostavat. Toki tutkimus on myös työtäkin mutta intohimo ajaa sitä kohti uutta.
Minna Halmeen
